Suomen Joutsenen takilointi. Sumuinen aamu 11.11.2025.

Kulttuuri

Tutka seurasi valokuvaajan työtä Suomen Joutsenen takilaremontin aikana

Aleksandr Shamilov

Syyskuun lopusta lähtien Suomen Joutsen on käynyt läpi uuden takilaremontin vaiheen. Se on osa laivan laajempaa kunnostusta. Forum Marinum-museo vastaa kunnostustöistä ja museovalokuvaja dokumentoi prosessia. Tämä kuvareportaasi seuraa museovalokuvaajan työtä.

Suomen Joutsenen kannella. Tällaisessa säässä on noudatettava äärimmäistä varovaisuutta. Kuva: Aleksandr Shamilov

Takilaremontti alkoi keväällä 2024, ja työn toinen vaihe alkoi syyskuun 2025 lopussa. Takilaremontti on osa laivan laajempaa peruskorjausta, joka kestää useita vuosia. Ensi vuonna Suomen Joutsen on tarkoitus viedä kuivatelakalle rungon huoltoa varten. Alukselle tehtiin samanlainen entisöinti vuosina 1995-1998.

Matalalla leijuva sumu loi oudon tunnelman Turun satama-alueella marraskuun 11. päivän aamuna. Tämä ei haitannut Forum marinumin työntekijöitä, jotka jatkoivat kaapeleiden purkamista Suomen Joutsenesta.

Työtä on paljon. Takilointiin osallistuvan Alexey Bogomolovin mukaan tämä on tiimin ensimmäinen tällainen kokemus. Siksi oli tarpeen oppia perinteisiä työtapoja, joita käytetään purjelaivoissa.

Takila käsittää köysien ja vaijereiden järjestelmän, joka tukee ja ohjaa purjelaivan mastoja ja purjeita. Nämä osat kuluvat sään vaikutuksista johtuen ja siksi ne on korjattava ja suojattava uudelleen.

Pääsyä laivan edessä olevalle nurmikolle on rajoitettu, sillä laivasta irrotettuja vaijereita ja takiloita lojuu kaikkialla. Ne lähetetään myöhemmin Kruununmakasiiniin, jonka toisessa kerroksessa sijaitsee työpaja.
Pääsyä laivan edessä olevalle nurmikolle on rajoitettu, sillä laivasta irrotettuja vaijereita ja takiloita lojuu kaikkialla. Ne nostetaan myöhemmin Kruununmakasiiniin, jonka toisessa kerroksessa sijaitsee työpaja. Kuva: Aleksandr Shamilov
Kruununmakasiinin rakennus. Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan vastaavissa rakennuksissa sijaitsi viljavarasto. Nykyään täällä sijaitsee yksi Forum Marinumin rakennuksista.
Kruununmakasiinin rakennus. Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan vastaavissa rakennuksissa sijaitsi viljavarasto. Nykyään rakennus toimii Forum Marinumin näyttely- ja ravintolatilana. Kuva: Aleksandr Shamilov
Vaijerit kunnostetaan käyttökuntoon Kruununmakasiinin toisen kerroksen työtilassa.
Vaijerit kunnostetaan käyttökuntoon Kruununmakasiinin toisen kerroksen työtilassa. Kuva: Aleksandr Shamilov
Näkymä Suomen Joutseneen Kruununmakasiinin toisen kerroksen ikkunasta.
Näkymä Suomen Joutseneen Kruununmakasiinin toisen kerroksen ikkunasta. Kuva: Aleksandr Shamilov
30 vuoden aikana tämä osa takilasta on pahasti kulunut. Kuvissa näkyvät laivan vanttiruuvit. Tämä osa takilasta vastaa köysien kiristämisestä, ja nämä köydet tukevat mastoa. Kuva: Aleksandr Shamilov

Forum Marinumin museovalokuvaaja ja tutkija Jorma Kontio dokumentoi prosessia valokuviin ja videoihin. Hän vastaa valokuvauksesta ja muista kokoelmatyöhön liittyvistä tehtävistä. Tämä on tärkeää paitsi sosiaalisen median julkaisuja varten myös takilointiin liittyvää konsultointia varten.

Kontio asentaa action-kameran laivan kannelle. Tämän työkalun avulla koko työnkulku voidaan tiivistää muutamaan minuuttiin.
Kontio asentaa action-kameran laivan kannelle. Tämän työkalun avulla koko työnkulku voidaan tiivistää muutamaan minuuttiin. Kuva: Aleksandr Shamilov
Kontio työssä kruununmakasiinissa. Esineiden kuvaaminen on tärkeä osa museovalokuvaajan työtä.
Kontio työssä Kruununmakasiinissa. Esineiden kuvaaminen on tärkeä osa museovalokuvaajan työtä. Kuva: Aleksandr Shamilov
Valokuvauksen lisäksi Kontio on mukana monissa muissa museon projekteissa. Hän maalasi esimerkiksi tämän vaakunan tykkivene Karjalaan.
Valokuvauksen lisäksi Kontio on mukana monissa muissa museon projekteissa. Hän maalasi esimerkiksi uudelleen tämän vaakunan tykkivene Karjalaan. Kuva: Aleksandr Shamilov

Kontio kertoo, että museotyö on hyvin monipuolista. Siihen kuuluu luovaa työtä ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Ei ole olemassa mitään yhtenäistä ja yleistä tapaa tehdä tätä työtä.

”Valokuvaus on minulle tavallaan käsityöammatti”, hän kertoo.

Kontio ottaa kuvia näyttelystä. Nämä 1940-luvun lopun pokaalit olivat purjeduskilpailun palkintoja.
Kontio ottaa kuvia kokoelmaesineistä. Nämä 1940-luvun lopun pokaalit olivat purjehduskilpailun palkintoja. Kuva: Aleksandr Shamilov
Miinalaiva Keihässalmi muutettiin museoksi vuonna 1994, ja se on myös Forum Marinum-museon hallinnassa.
Miinalaiva Keihässalmi muutettiin museoksi vuonna 1994, ja se on myös Forum Marinum-museon hallinnassa. Kuva: Aleksandr Shamilov

Kulttuuri

Kahvia ja kehräystä vai kovaa stressiä? – Kissakahvilan arki voi stressata tai aktivoida

Kulttuuri

Kissakahviloissa kissat ovat vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa koko aukiolon ajan. Siksi kissan stressin tunnistaminen ja ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää.

Kulttuuri
Tunteet eivät ole yksiselitteisiä ja siksi niitä ei nimetä kirjassa. Tilaa jätetään lapsen omille oivalluksille. Kuva: Kirsi Alaniva

Tunteita käsittelevä lastenkirja sai alkunsa aikuisten vaikeista tunteista

Kulttuuri

Veera Vähämaan ja Keanne van de Kreeken runokuvakirjan idea alkoi hahmottua vähitellen, kun he jakoivat ajatuksiaan hankalassa elämäntilanteessa.

Kulttuuri
Ellinoora Lehti (vas.) tanssii ja koreografioi Pihlajan liveshow'ta yhdessä Lotta Mäkisen (oik.) kanssa. Kuva: Julia Ojala

Koreografi ohjaa myös luonnollista liikettä — show ei rakennu yhdessä yössä

Kulttuuri

Artistin luonnollinen liike lavalla vaatii tarkkaa suunnittelua, samoin kuin tanssijoiden koreografiat. Ammattikoreografit ja -tanssijat Tiia Kasurinen ja Ellinoora Lehti kertovat työstään Suomessa ja ulkomailla.

Kulttuuri
Tekoäly ei voi korvata livemusiikin luomaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kuvituskuva: Pixabay, jameslee

Kenelle tekoälyn avulla tehty kappale kuuluu?

Kulttuuri

Tekoälykappaleita tuotetaan päivittäin miljoonia. Alan sisällä kehitykseen suhtaudutaan varauksella. Yliopettaja Timo Korhonen korostaa yhteisten sääntöjen merkitystä.

Kulttuuri
Olenleo kertoo Eminemin olleen lähtölaukaus musiikin tekemiseen. Kuva: Patrick Annala

Rap-artisti Olenleo haluaa keikkailla enemmän – uusiin paikkoihin pääseminen ilman nimeä on vaikeaa

Kulttuuri

Palo esiintymiseen ja musiikin tekemiseen näkyvät Leo Merisen (Olenleo) keikoilla. Hyvän kuvan jättäminen itsestään keikkajärjestäjille on hänelle tärkeintä.

Kulttuuri
Fanit tapaavat toisiaan keikoilla ja pitävät yhteyttä usein sosiaalisessa mediassa. Kuvituskuva: Viivi Saine

Fanittaminen tuo sisältöä elämään – "Työviikko tuntuu kevyemmältä, kun on keikkareissu tiedossa"

Kulttuuri

Monille fanittamisen tärkein asia on yhteisö. Orion Pirhonen on osa faniyhteisöä ja hän on saanut sieltä monia ystäviä.

Kulttuuri
Germanica ja Digit järjestivät yhteiset sitsit. Kuva: Nella Kontunen

Tutka pääsi kurkistamaan, miltä perinteiset sitsit näyttävät

Kulttuuri

Perinteiset sitsilaulut voivat olla peräisin jopa 1940-luvulta. Turun yliopiston Germanica ja Digit järjestivät kaveriteemaisen opiskelijatapahtuman.

Tuoreimmat

  1. “Olen kiitollinen kodin avoimesta keskusteluilmapiiristä”, kertoo papin poika Kalle Laakso

    Podcastit

  2. Perheyrityksessä työt eivät aina jää työpaikalle

    Podcastit

  3. Turun Pietari-seura harkitsee nimenvaihtoa parantaakseen imagoaan

    Podcastit

  4. Euroopan keskuspankki ja korot alle kahdessa minuutissa

    Podcastit

  5. Perintövero alle kahdessa minuutissa

    Podcastit

  6. Hybridivaikuttaminen alle kahdessa minuutissa

    Podcastit

  7. Kameran takana oma visuaalinen maailma

    Podcastit

  8. Millaista on tehdä työtä, josta ei saa kertoa muille?

    Podcastit

  9. Ihmisellä on luontainen halu laulaa, sanoo kuoronjohtaja Ville-Veikko Verha

    Podcastit

  10. Naiset oppivat häpeämään alushousuja jo nuorena

    Podcastit