Luminen maisema Oulussa, jalajälkiä pakkaslumella.
Kuva: Linda Lähdeniemi

Reportaasit

Keskellä Suomea sijaitsee Skandinaavisen Euroopan pääkaupunki

Linda Lähdeniemi

Matkustaminen koronapandemian keskellä ei ole yksinkertaista, helppoa eikä kovin järkevää kaikissa tilanteissa. Vähintään syyllisyys saattaa hiipiä mieleen, jos reissussa näkee yhdenkin ihmisen.

Syyllisyydentuntoisia ajatuksia uhmaten, mutta rajoituksia noudattaen matka suuntaa kuitenkin Pohjois-Pohjanmaalle, Ouluun.

Oulu on mielenkiintoinen kaupunki sijaintinsa, historiansa ja olemuksensa vuoksi. Etelässä asuvat ihmisten puhuvat Oulusta Lappina, mutta oululaiset itse eivät koe olevansa lappilaisia. Pohjoispohjalaisia kylläkin, ja se identiteetti onkin sitten syvä.

Oulussa pakkanen kiristyy aina iltaa myöden, mutta paikalliset silti uhmaavat kylmääkin keliä lähtemällä lenkkeilemään. Kuva: Linda Lähdeniemi.

Helsingistä Ouluun on suorinta reittiä noin 600 kilometriä. Oulusta Suomen pohjoisimpaan paikkaan on matkaa puolestaan taas noin 650 kilometriä. Voisimmeko siis kaikki yhdessä alkaa nimittää Oulun seutua maantieteelliseksi Keski-Suomeksi?

Matka Ouluun on joka tapauksessa pitkä, vaikka matkan varrella onkin paljon nähtävää ja nähtävyyksiä. Maailmantilanteen vuoksi ei ehkä ole järkevää pysähdellä matkalla Pohjois-Pohjanmaalle, mutta autosta käsin matkan timantteja voi silti ihastela ja hämmästellä.

Ohi vilistävät niin Tampereen työmaat, Jyväskylän maisemat kuin  Elämäjärvi-kyltitkin. Kaikkiin voisi pysähtyä, mutta tällä kerralla matka jatkuu pysähdyksittä ja suoraan kohti määränpäätä. Tuntuu kieltämättä hyvältä, kun Suomen viidenneksi suurimman kaupungin valot siintävät edessä.

Tunnetuin nähtävyys

Pakkanen paukkuu noin –20 asteessa, pakkanen ottaa poskiin ja lumi narskuu jalkojen alla. Lunta on aivan joka paikka täynnä, ja puiden oksat roikkuvat raskaan näköisesti lumen painosta. Vaikka pakkasta onkin paljon, ihmisiä on liikkeellä runsain mitoin. Ihmiset jopa hiihtävät kävelyteillä ja lenkkeilevät tuulipuvuissa.

”Ei täällä Oulussa oikeastaan koskaan ole näin kylmä ainakaan näin pitkää aikaa”, huikkaa eräs paikallinen nuori mies, kun hänen ystävänsä valittelee, että varpaat jäätyvät ja hiukset huurtuvat pelkästään kävelystä.

Toripolliisi on paikka, jonka luona useat turistit pysähtyvät nappaamaan kuvan. Kuva: Linda Lähdeniemi.

Oulun kylmän ulkokuoren keskeltä paljastuu kuitenkin pienen tutkistelun jälkeen lämmin sydän, jonka tekevät paikalliset ihmiset. Muutamia muitakin turisteja talsii kaupungin kaduilla.

”Ookko nää Oulusta? Pelkääkkönä polliisia?” naurahtaa todennäköisesti lomamatkalla oleva turisti, joka pysähtyy seuralaisensa kanssa Oulun suurimman nähtävyyden, toripolliisin, kohdalle ja nappaa iloisen selfien.

Toripolliisi on pronssinen patsas, joka sijaitsee Oulun kauppatorilla, Kauppahallin edustalla. Patsas on kuvanveistäjä Kaarlo Mikkosen käsialaa ja se on valmistunut 1987.

Vuonna 2013 syntyi nykyinen Oulu

Oulun keskusta on melko perinteinen suuren kaupungin keskus, ja sieltä löytyy ensisilmäyksellä perinteisiä kivijalkakauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Yksi herkullisen silmiinpistävä liike on Sininen pysäkki, jonka syövereistä löytyy myös Oulun kirjapörssi. Sininen pysäkki on osto- ja myyntiliike, joka henkii mennyttä elämää, antiikkia ja historiaa. Oulun kirjapörssin yrittäjä Marko Soini on syntynyt Oulussa ja palannut takaisin synnyin kaupunkiinsa vuonna 2009.

”Oululaiset ovat arkisia tyyppejä, mutta paikkakuntalaiset voisivat olla ylpeämpiä tästä hienosta kaupungista”, sanoo Soini ja jatkaa kirjojen laittamista hyllyyn.

Yrittäjä Marko Soinilla on Oulun kirjapörssi -niminen yritys aivan Oulun keskustan tuntumassa. Soinille tärkeää on kotipaikkansa paikallishistoria ja -tuntemus. Kuva: Linda Lähdeniemi.

Soinin mukaan hyllystä olevista kirjoista voi vaikkapa tutustua Oulun seudun historiaan. ”Koen, että kirjat ovat historiaa ja paikallishengen edistämistä. Kirjojen avulla voin tuoda ihmisille tietoon myös oululaista eri aikakausien henkeä.”

Soini kertoo nauttivansa kaupunkimaisemassa kuitenkin lähiluonnosta sekä kaupungin keskellä olevista puistoalueista ja maanläheisyydestä.

”Vuonna 2013 muodostui nykyinen Oulu, kun ympäryskuntia liittyi kaupunkiin. Liitosalueilla on hyvin vahva oma identiteettinsä. Meiltä Oulusta löytyy myös erilaisia vesiympäristöjä, kuten meren rantaa ja jokimaisemaa”, jatkaa Soini.

Oulu imee väestöä myös maakunnista.

”Oulu tarvitsee maakuntaa ja maakunta tarvitsee Oulua. Pohjois-Pohjanmaa on kaksinapainen maakunta”, pohtii Soini kotimaakuntansa asetelmia.

Känkkyä ja leveää murretta

”Mää ottaisin yhden tuollaisen pitsan.”

”Niin sinä ottaisit tuota känkkyä vai?”

”Ai mitä sää sanoit?”

”Niin että känkkyä sais olla vai?”

Tämäntyyppinen keskustelu käydään melko usein varsinkin Ouluun saapuvien turistien kanssa. Oululainen tunnettu ruokalaji on känkky, eli pitsa, jossa on päällä majoneesia. Kyseistä ruokalajia ei juuri muualla nimitetä tuolla nimellä, minkä vuoksi se aiheuttaa monesti hämmennystä.

Toinen asia, joka saa turistit vähintään ainakin hymyilemään, on oululaisten tai oikeastaan koko pohjoispohjalaisten murre. Outoja sanoja vilisee puheessa ja sanoihin lisätään vokaalia ja konsonanttia. Muutenkin puhe on hyvin leveää.

Oulun keskustan kadut olivat melko hiljaisia eikä spontaanisti liikkuvia ihmisiä tai lounastelijoita juurikaan näkynyt katukuvassa. Kuva: Linda Lähdeniemi.

”Kauhian pimiä ja kylymä ilima. Kyllä ne ilimat onkin kerjenny jo niin jähtyä.”

”Kyllähän sillä on hyvvää hoksnokkaa” tarkoittaa, että kyseiseinen henkilö älyää nopeasti asioita.

Oulun murre tuo ihmisen lähemmäs toista ihmistä: oululaisesta tulee helposti lähestyttävä, mutta ehkä hieman hankalasti ymmärrettävä.

Kokonaisuudessaan Oulun voisi tiivistää kahteen sanaan: kodikkaan lämmin tällaiselle etelästä pohjoiseen uskaltautuneelle.


Kempele on tunnettu maailmankuuluista Z-kirjaimistaan

Aivan Oulun liepeillä on kunta, josta ei ensisilmäyksellä uskoisi, kuinka suuresta ja elinvoimaisesta kunnasta on kysymys. Hieman alle 20 000 asukkaan Kempele on kasvava kunta, joka sijaitsee noin 15 kilometrin päässä maakunnan keskuskaupungista.

Zeppeliniä kuvataan Pohjois-Suomen suurimmaksi kauppakeskukseksi. Epätavallisen nimensä perusteella Kempeleen Z-kirjaimella alkavat paikkojen nimet jäävät helposti turistien mieleen. Kuva: Linda Lähdeniemi.

Kempeleen läpi ajaessa huomio kiinnittyy mielenkiintoisiin paikannimiin. Heiltä löytyy Pohjois-Suomen suurin kauppakeskus Zeppelin, uimahalli Zimmari, yritysalue Zatelliitti ja tapahtumakeskus nimeltään Zemppi Areena. Mistä tässä oikein on kyse, kun Z-kirjain taipuu kohtalaisen huonosti suomalaiseen suuhun?

”1990-luvun alkupuolella pidettiin kauppakeskuksen nimikilpailu ja kilpailun voittajaksi valikoitu Zeppelin”, kertoo Kempeleen kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Ollikainen.

Yritykset ja kunta ovat lähteneet kehittämään tästä Kempeleen brändiä. Ja niinhän siinä on käynyt, että moni tietää Kempeleestä jonkin Z-alkuisen paikan.

”Brändi muodostui vahingon kautta, mutta nyt siinä on vahvasti mukana niin kunta kuin yksityinen sektorikin”, Ollikainen jatkaa.

Olisiko jossain vaiheessa syytä miettiä Kempeleen nimen vaihtoa Zempeleeksi?

Kempeleen kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Ollikainen ei vielä toistaiseksi harkitsisi kotipaikkansa nimen vaihtoa Zempeleeksi. Kuva: Antti Ollikainen.

”Nyt ei ole näköpiirissä nimen vaihtoa”, naurahtaa Ollikainen ja hörppää teetä Zeppelinin kahvilassa.

Monelle voi herätä myös kysymys siitä, pohdintaanko kunnassa Ouluun liittymistä, sillä Oulun keskusta on vain 10 minuutin ajomatkan päässä.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ollikaisen vastaus tähän on selvä.

”Pysymme kempeleläisinä, koska sillä tavalla pystymme pitämään parhaat palvelut lähellä kuntalaisiamme.”

Kempeleen vahvuuksiksi Ollikainen luettelee hyvän sijainnin, yksituumaisen päätöksenteon ja elinvoiman kasvamisen.

Mihin tällaisessa kasvavassa kehyskunnassa kannattaisi matkustajan sitten poiketa ja piipahtaa?

”Tietenkin tässä Zeppelinin kauppakeskuksessa, ja sitten meiltä löytyvästä yhdestä Suomen vanhimmista puukirkoista”, kertoo Ollikainen.

Lähteet:

Oulun kaupungin nettisivut

Wikipedia, Oulun kaupunki

Oulu (ruotsiksi Uleåborg)

Väkiluku: noin 207 000

Kaupungin pinta-ala: 3 817 neliökilometriä

Maakunta: Pohjois-Pohjanmaa

Perustamisvuosi: 1605

Oulun taajama-alueet: Oulun keskusta, Kiimingin kirkonkylä, Alakylä, Ylikiimingin kirkonkylä, Vesala, Yli-Iin kirkonseutu ja Huttukylä

Naapurikunnat: Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä ja Utajärvi

Kaupunginjohtaja: Päivi Laajala