Tutka

Yksi isoimpia poliittisia kysymyksiä ilmastonmuutoksen kannalta on metsien hoito ja sen tulevaisuus. Itsenäisyyspuolueella (IPU) ei ole virallista kantaa asiaan, mutta Feministinen puolue (FP) vähentäisi avohakkuita.

”Henkilökohtainen näkemyksenä en kannata metsien avohakkuita ja olen kansalaisaloitteeseenkin nimeni kirjoittanut. Toki Suomessa metsä kasvaa, ja olen sitäkin todistanut, että avohakkuualue on aika pian kasvanut ennalleen”, IPU:n puheenjohtaja Henri Aitakari toteaa.

”Avohakkuissa menetetään seuraavan parinkymmenen vuoden aikana paljon hiilinielua, ja päästöt nousevat sitä myötä. Ei kannata määritellä asiaa niin, että metsänhoito on pelkkää jatkuvaa kasvatusta, vaan voi olla eri muotoja maaston tyypistä riippuen”, FP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Tuuli Kamppila kertoo.

Luonnonvarakeskuksen mukaan metsää on hakattu viime vuosina noin 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mutta puuston vuotuinen kasvu on ollut 20 miljoonaa kuutiometriä suurempi kuin hakkuut sekä luonnollinen poistuma.

”Ydinenergia on varmaan ihmiskunnan vaarallisin keksintö”

Saksassa ydinvoiman alasajo on johtanut ruskohiilen käytön lisäämiseen, ja maan hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2017 saksalaistilastojen mukaan 489 grammaa kilowattituntia kohden. Ranskassa, jossa ydinvoima tuottaa yli 70 prosenttia maan sähköstä, hiilidioksidipäästöt olivat 74 grammaa kilowattituntia kohden.

IPU ja FP haluavat kuitenkin poistaa ydinvoiman suomalaisesta energiankentästä riskitekijöiden vuoksi.

”Ydinenergia on varmaan ihmiskunnan vaarallisin keksintö. Jätettä joudutaan säilömään peruskalliossa kymmeniä tuhansia vuosia. Hirvittävän vaarallisesta aineesta on kysymys. Teimme ohjelmaamme kirjauksen, että vanhimmista ydinvoimaloista pitäisi päästä nopeasti eroon”, Aitakari viittaa Loviisan ja Eurajoen neljään laitokseen.

”Ydinvoimassa on suuret ympäristöriskit ja loppusijoitus on ongelmallista. Vaikka nyt rakentaisimme voimalaa, se tulisi käyttöön niin myöhään, ettei siitä olisi hyötyä Pariisin ilmastosopimuksen kannalta”, Kamppila selventää puolueen kantaa.

Tavoitteena on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen

Fossiiliset energialähteet IPU haluaisi korvata viimeistään 20-30 vuoden aikana aurinko-, tuuli-, sekä geotermisellä energialla. IPU:n pääteemana on energiankulutuksen vähentäminen.

”Ylettömästä kuluttamisesta pitää pyrkiä eroon, ja kaikennäköinen teollinen tuotanto pitäisi olla harkinnanvaraista. Pitää miettiä onko ympäristön kannalta tärkeää tuottaa jotain tuotetta, ja kuinka tärkeä se on ihmiskunnalle” Aitakari pohtii.

FP haluaa luopua fossiilisten polttoaineiden tuesta vuonna 2020, turpeesta sekä kivihiilestä 2025 sekä kaikesta fossiilisesta 2035. Puolue ehdottaa hiilelle lattiahintaa yhdessä naapurimaiden kanssa sekä maalämmön käyttöä asuntojen lämmitykseen. Lämmitykseen menee neljännes Suomessa käytetystä energiasta.

”Suomessa, ja etenkin kaupungeissa, olisi syytä selvittää maalämpöpumppujen kustannukset ja katsoa, kuinka paljon nykyistä enemmän pystymme siihen siirtymään. Se on lähes päästötöntä verrattuna kaukolämpöön, joka voi olla hiili, öljy- tai ydinvoimalähtöistä. Hiilelle täytyy olla jonkinlainen lattiahinta, kuinka halvalla hiiltä saa. Sen suuruudesta en osaa sanoa”, Kamppila avaa tavoitteita.

Feministisen puolueen 1. varapuheenjohtaja Tuuli Kamppila kertoo videolla kolme merkittävintä ilmastotekoaan.

IPU haluaa irti EU:sta myös ilmastosyistä

Maataloudessa FP poistaisi lihantuottajien tuet, mutta tukisi heitä kuitenkin jatkamaan maatiloilla. IPU haluaisi enemmän kotimaista ruokaa, jolloin kuljetuksia ei olisi niin paljon. Lihakysymykseen IPU ei puolueena ole ottanut kantaa.

”Meillä on olemassa lihantuotannon tukia, ne pitäisi ajaa alas. Lihantuottajille, joilla ei ole mitään muuta tuotantoa, pitäisi olla jonkinlainen poistumisstrategia, jotta he pystyisivät jatkamaan maatilalla”, Kamppila viitoittaa tietä kasvituotantoon siirtymisestä.

”Tärkeintä ja kiireellisintä olisi leikata päästöjä turhasta elintarvikkeiden kuljettelusta. Tässä on samalla yksi merkittävä syy siihen, miksi vastustamme EU:ta. Lihansyöntiä voisi vähentää, mutta tämä on henkilökohtainen mielipiteeni”, Aitakari tuumii.

Lihan hinta halvemmaksi?

IPU on tehnyt myös kansalaisaloitteen terveellisen ruoan näkökulmasta, missä peruselintarvikkeet ja jalostamattomat tuotteet olisivat halvempia ja haitallinen ravinto, kuten makeiset, kalliimpia.

”Kansalaisaloitteessamme ei esitetä lihanverotusta lisättäväksi vaan oikeastaan päinvastoin ja kasvisten verotus esitetään poistettavaksi. Suurimassa osassa elintarvikkeet säilyisivät tämä 14 prosentin verokanta”, Aitakari selkeyttää.

Keveämmällä verotuksella ei voida taata hintojen laskua, sillä kauppias lopulta määrää tuotteiden hinnat.

IPU:n puheenjohtaja Henri Aitakari kertoo videolla kolme merkittävintä ilmastotekoaan.

Lentovero ja halpaa joukkoliikennettä

Liikennepäästöissä FP lähtisi karsimaan lentoliikenteen päästöistä, jotka aiheuttavat noin viisi prosenttia Suomen päästöistä. IPU:n tavoitteena on, että julkinen liikenne olisi aina halvempaa kuin yksityisautoilu.

”Ottaisimme käyttöön lentoveron. Vero pitää asettaa oikealle tasolle, jotta se ei rankaise pienituloisia, jotka lentävät kerran vuodessa etelään”, Kamppila huomio.

”Valtion pitäisi tukea joukkoliikennettä ja kuntienkin jos mahdollista. Esimerkiksi yritystuista riittäisi rahaa tällaiseen tarkoitukseen. Täytyy selvittää missä kohtaa joukkoliikenne olisi sellainen ratkaisu, että sillä olisi käyttöä”, Aitakari linjaa.

Sähköautot eivät ole vielä ajankohtainen asia

FP näkee myös sähköisen liikenteen osana fossiilisista polttoaineista luopumista. Aitakari muistuttaa, että sähköautoista ei ole apua, jos niiden käyttämää energiaa ei tuoteta kestävästi.

”Vuonna 2035 infrastruktuuri sähköautoille pitää olla kunnossa, jotta voimme luopua fossiilisista polttoaineista. Kaupungeissa raideliikenne on hyvä ratkaisu. Jos investoinneissa päästään kohtuulliselle tasolle, niin kannattaa harkita raideliikennettä, pikaratikkaa tai sähköbusseja”, Kamppila näkee.

”En ymmärrä tällä hetkellä sitä, kun sanotaan, että Suomeen pitää saada satoja tuhansia sähköautoja, vaikka meillä ei ole keinoa, millä energia tuotetaan kestävästi”, Aitakari ihmettelee.

Parempi toimia kuin olla toimimatta

Isossa kuvassa IPU haluaisi kohtuullistaa ihmisten elintapoja sekä kulutuskäyttäytymistä. Kamppila puolestaan muistuttaa seurauksista, jos nyt ei toimita.

”Nykyinen talousjärjestelmä keskittää voitot hyvin pienelle porukalle, ja hyvinvointi-, tulo- ja varallisuuserot kasvavat. Niitä eroja pitäisi tasata. Suuret tulot merkitsevät keskimäärin suurempaa kulutusta ja ympäristörasitusta. Siksi suurituloisten elämäntapaa pitää kohtuullistaa samalla, kun heikoimmassa asemassa olevien elämänlaatua nostetaan poistamalla köyhyys”, Aitakari perustelee.

”Meillä on tämän vuosisadan kuluessa miljoonia ilmastopakolaisia, jos emme pysty pysäyttämään ilmaston lämpenemistä 1,5 asteeseen. Tämä heikentää elintasoamme huomattavasti enemmän, kuin se, ettemme tekisi näitä toimia”, Kamppila päättää asialla, joka todettiin myös IPCC:n ilmastoraportissa viime syksynä.

Pienpuolueiden ilmastonmuutos -juttusarjassa esitellään pienpuolueiden ehdotuksia ilmastonmuutoksen torjumiseen. Viimeisessä osassa, joka julkaistaan torstaina 14. helmikuuta, tutkijat arvioivat pienpuolueiden ehdotuksia.

 

Osa 1: Piraattipuolueelle ydinvoima on ykkösjuttu – Eläinoikeuspuolueella rankat toimet lihansyönnin vähentämiseen

Osa 2: Talousjärjestelmillä täysin eri keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan