Yhteiskunta

Talousjärjestelmillä täysin eri keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan

Olli Tiihonen

Kommunistinen Työväenpuolue ja Liberaalipuolue esittelevät toimiaan ilmastonmuutoksen torjuntaan juttusarjan toisessa osassa.

Tapaan Kommunistisen Työväenpuolueen (KTP) puheenjohtaja Mikko Vartiaisen Helsingin päärautatieasemalla. Hän ehdottaa haastattelupaikaksi lähimpänä olevaa monikansallista kapitalismin ilmentymää Burger Kingiä. Vartiainen tekee pöydässä heti selväksi, ettei KTP ole vaaleissa voittamassa.

”Eihän missään maassa sosialismiin ole siirrytty vaalien kautta”, Vartainen toteaa.

Hetkeä aiemmin tapasin Ruoholahdessa Liberaalipuolueen (Lib) puheenjohtaja Juhani Kähärän. Keskustelussa käy nopeasti ilmi, että päästövero on Lib:n ykköstoimi päästöjen vähentämiseen. Päästövero voisi olla haittavero- tai päästökauppamallinen.

”Päästövero ei suosi ketään vaan se on reilu ja läpinäkyvä tapa, jonka kaikki ymmärtävät. Se joka saastuttaa, maksaa enemmän”, Kähärä avaa.

Liberaalipuolue ei halua valtion ohjailevan energiamuotoja

KTP ja Lib ovat toisiensa vastakohtia lähes kaikissa toimissa ilmastomuutoksen pysäyttämisessä, sillä Lib antaisi markkinoille lisää valtaa ja KTP:n kaikki keinot pohjautuvat sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään.

Näin on myös energiantuotannossa, joka tuottaa Tilastokeskuksen mukaan yli 27 prosenttia Suomen päästöistä. Lib vähentäisi päästöjä ohjaamalla päästöverolla energiantuottajia vähäpäästöisempään tuotantoon. KTP puolestaan lähtisi kohtuullistamaan kulutuskäyttäytymistä sosialismin keinoin.

”Ohjausmekanismi, millä lopulta valitaan vähäpäästöinen tuotantotapa ei ole se, että valtio päättää, että nyt tuetaan paljon ydinvoimaa, vaan asettamalla päästöille hinta. Sitten kun kerromme, että aiomme nostaa päästöjen hintaa pikkuhiljaa, niin investoinnitkin ohjautuvat valmiiksi vähäpäästöisiin energialähteisiin”, Kähärä linjaa.

”Meillä on kuva kestävästä Suomesta, joka rakentuu sen varaan, mitä ihmiset tarvitsevat. Nyt se rakentuu vientiteollisuuden tarpeisiin”, Vartiainen osoittaa syyttävää sormea kapitalismille.

Ydinvoimaa ja maakaasua

Lib:n ohjelmassa ydinvoima on keskeisenä energialähteenä. KTP turvautuisi maakaasuun, vaikka he haluavat fossiilisista polttoaineista eroon.

”Ydinvoima on tehokas tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Silloin kun Ranska otti käyttöön ydinvoiman, heille tuli dramaattinen päästövähennys. Saksan Energiewende-strategia ei ole toiminut”, Kähärä viittaa Saksan päätökseen luopua ydinvoimasta.

”Meille olisi edullista olla Nordstream-hankkeessa, jossa voisimme olla hyödyntämässä maakaasua. Fossiilisista polttoaineista maakaasussa on vähiten rikkiä, mutta siitäkin pitää pyrkiä suuntautumaan uusiutuviin energialähteisiin, kuten aurinko- ja tuulivoimaan sekä maalämpöön”, Vartiainen pyörittelee.

Lib ei ole huolissaan ydinvoiman haitoista eikä KTP venäläisestä maakaasusta.

”Ydinjäte on keskikokoinen haittavaikutus. Sitä tulee kerta kaikkiaan niin vähän, että sitä voi turvallisesti säilyttää myös maan päällä”, Kähärä väittää.

”Miksi Venäjä sulkisi kaasuhanat? Lähtökohtana täytyy olla, että elämme rauhan maailmassa. Jos elämme sodan maailmassa, niin meidänhän pitää pelätä kaikkea”, Vartiainen tuhahtaa.

Lib haluaa elinkeinotuet alas, KTP pientuotannon kannalla

Maatalouden päästöjen vähentämisessä KTP lähtisi rajoittamislinjalle, jossa suurtuotanto ajettaisiin alas ja perustettaisiin pientiloja, joissa esimerkiksi lihaa ei voisi tuottaa niin paljoa. Vartiaisen mukaan myös lihan hinta nousisi pientuotannon myötä, vaikka sosialismissa perinteisesti valtio määrää tuotteiden hinnat.

”Suomessa toisen maailmansodan jälkeen ihmisille jaettiin maata ja pyrittiin luomaan toimivia asuntotilajärjestelmiä eli luotiin pientiloja. Tätä järjestelmää heikennettin vähitellen ja murskattiin lopullisesti EU:hun liittymällä. Meidän pitää rajoittaa suurtuotantoa. Pienimuotoisemmassa tuotannossa esimerkiksi lihaa tuotettaisiin vähemmän ja varmasti hinta nousisi myös”, Vartiainen pohdiskelee.

Lib puolestaan ajaisi alas elinkeinotuet ja ylettäisi päästöveron myös maatalouteen. Enemmän päästöjä aiheuttaville tuottajille toimi voisi merkitä tuotannon loppua. Ylen selvityksen mukaan esimerkiksi naudan jauhelihan hinta nousisi 2,5 eurolla 12,5 euroon, mikäli tuet lakkautettaisiin.

”Emme kannata elinkeinotukia ja maataloustuki kuuluu näihin. Sellaisista tuista voidaan luopua ensin, mitkä kannustavat päästöjä tuottavaan toimintaan. Saastuttaville tuottajille käy samalla tavalla kuin kaikille kannattamattomille yrityksille, mutta ei se johda koko tuotannon loppumiseen. Haluamme vain, että ihmiset maksaisivat enemmän omista elinvalinnoistaan”, Kähärä selventää.

”Ei bussien kannata yhden mummon takia ajaa”

Maaliikenteen päästöt Suomessa ovat noin 6,5 prosentin luokkaa. Lib:n toimina liikennepäästöjen vähentämiseen olisi joukkoliikenteen, kävely- ja kulkutapaosuuden kasvattaminen sekä päästövero ja auto- sekä ajoneuvoveron poistaminen. Varsinkin tässä kohdassa päästövero osuisi vähävaraisiin, jotka joutuvat liikkumaan autolla esimerkiksi haja-asutusalueilla. Kähärä ei ole asiasta kuitenkaan huolissaan.

”Kaupunkien keskustaan ei pitäisi tulla niin usein autolla myös päästöjen takia. Toinen keino on päästöjen hinnoittelu. Siirtäisimme autojen verotusta ajoneuvoverosta ja autoverosta kohti bensan verotusta. Tämä tarkoittaisi polttoaineen hinnan kasvua.”

”Emme ole huolissamme niin paljon tuloeroista vaan kaikkein köyhimpien asemasta. Heille nämä pitää kompensoida perusturvan indeksikorotuksilla”, Kähärä jatkaa.

KTP vähentäisi yksityisautoilua koko maan kattavalla julkisen liikenteen verkolla, joka olisi esimerkiksi työmatkoilla ilmainen. Vartiaisen mukaan tämä edellyttää sitä, että koko Suomi on asutettu.

”Julkinen liikenne pitäisi olla yhteiskunnan omistuksessa, tai voisi olla osuuskuntia sekä kaupunkien omistamia järjestelmiä. Lähtökohtana on oltava ihmisten etu.”

”Pystymme palauttamaan työpaikat ja teollisuuden pieniin kyliin, jos meillä on yhteiskunta, jota suunnittelemme. Ei bussien kannata nykyään yhden mummon takia ajaa”, Vartiainen viittaa suunnitelmatalouteen.

KTP:n radikaalimpana ehdotuksena on moottoriurheilun kieltäminen, minkä vaikutus ilmastolle on minimaalinen.

”Moottoriurheilu hyödyttää lähinnä autotehtaita, ja se luo sellaisen kuvan, että kun istut auton ratissa ja ajat lujaa niin siinä on jotain hienoa”, Vartiainen manaa kapitalisteja.

Myös metsien hoidossa puolueiden toimet eroavat

Lib ei lähtisi erityisesti rajoittamaan hakkuita, mutta päästövero voisi ideaalitilanteessa kuulua myös metsien hoitoon. KTP puolestaan lähtisi toimimaan sosialismille tyypillisesti kiellon kautta.

”Suomessa metsiä pääosin hoidetaan vastuullisesti, ja siihen voi kuulua myös suppeat avohakkuut. Optimaalisesti hiilinielut otettaisiin mukaan päästöveromalliin. Jos kasvattaa hiilinieluja niin saa rahaa, ja jos hakkaa niin menettää rahaa”, Kähärä miettii.

”Avohakkuut pitäisi kieltää ja siirtyä jatkuvan kasvatuksen menetelmään, jossa tehdään pienaukkoja, jätetään metsän pohja metsäksi, poimitaan kypsät puut ja hyödynnetään ne”, Vartiainen linjaa.

Yhdessä asiassa puolueet ovat samaa mieltä

Yhdestä asiasta Lib ja KTP ovat yksimielisiä: Kulutusta voisi vähentää ja mahdollisesti luopua elintasosta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

”Olisi hyvä, jos siirryttäisiin palvelutalouteen. Kaikki palvelut eivät kuluta luonnonvaroja”, Kähärä muistuttaa.

”Ihmisten pitää sopeutua ja mukautua luonnon vaatimuksiin. Tarvitsemme yhteiskunnan, joka ei palvo kapitalismia vaan arvostaa sivistystä, koulutusta ja hyvinvointia”, Vartiainen ideoi.

Kähärä ilmoitti viime viikolla jättäytyvänsä pois Lib:n puheenjohtajan paikalta henkilökohtaisten syiden vuoksi. Puolue valitsee uuden puheenjohtajan 9. helmikuuta.

Pienpuolueiden ilmastonmuutos -juttusarjassa esitellään pienpuolueiden ehdotuksia ilmastonmuutoksen torjumiseen. Kolmannessa osassa, joka julkaistaan torstaina 7. helmikuuta, vuorossa ovat Feministinen puolue sekä Itsenäisyyspuolue.

Osa 1: Piraattipuolueelle ydinvoima on ykkösjuttu – Eläinoikeuspuolueella rankat toimet lihansyönnin vähentämiseen

Suomessa toimii myös toinen kommunistinen puolue

  • Suomen Kommunistisella Puolueella (SKP) on yhteensä kolme kunnanvaltuutettua Suomessa.
  • SKP pyrkii vaikuttamaan asiohin vaalien kautta toisin kuin KTP.
  • SKP:n ja KTP:n toimet ilmastonmuutoksen torjumiseen ovat samankaltaisia.
  • SKP:n pääteemoina päästöjen vähentämisessä ovat kapitalistisen kulutuksen karisiminen sekä hiilinielujen eli metsien kasvattaminen.