[alert color=”light”]Se paikka, jossa olet nauranut ja itkenyt – jossa olet katkaissut jalkasi ja juonut maailman parhaan aamukahvin. Se paikka, joka on ikuisesti osa sinua.
Marko Rajamäen mielessä siinsi haave, kun hän sitoi ensimmäisen kerran nappulakenkiensä nauhat. Sama haave poltteli jaloissa, kun hän harjoitteli tuhansia tunteja ja antoi kaikkensa pelin puolesta.
Haave pelaamisesta Kupittaan jalkapallostadionilla.
Vuonna 1987 haave toteutui, kun Rajamäki asteli kasvattajaseuransa TPS:n paidassa ensimmäisen kerran jalkapallostadionin viheriölle.
Tuosta hetkestä on kulunut lähes 27 vuotta. Tästä ajasta Rajamäki on viettänyt Kupittaalla noin kaksi kolmannesta. Välissä hän kävi palloilemassa muun muassa Skotlannissa ja Saksassa.
Kupittaa kutsui kuitenkin poikansa kotiin. Rajamäki lopetti uransa TPS:n riveissä vuonna 2002. Tämän jälkeen hän työskenteli viisi vuotta TPS:n A-junioreiden valmentajana ja vuoden miesten joukkueen apuvalmentajana. Vuonna 2010 hän aloitti nykyisessä toimessaan päävalmentajana.
Minun paikkani –juttusarjan viimeisessä osassa tutustutaan mieheen, jonka toinen koti on jalkapallostadion Kupittaalla.
[vimeo id=”80870858″ width=”600″ height=”337″/]
Juttusarjan kaksi aikaisempaa osaa:
Puolalan koulu – Minun paikkani
[note color=”#d3d3d3″] Marko Rajamäki
[/note]
[note color=”#d3d3d3″] Veritas Stadion/Kupittaan jalkapallostadion
[/note]