Kotimaanmatkailu, lähimatkailu, staycation. Niissä kaikissa ideana on matkata ainakin jossakin määrin lähelle; kotimaan matkailussa voidaan mennä lomalle toiselle puolelle maata, staycationissa pysytään omassa kotiseutuympäristössä.
“Palveluntarjoajien ja yksittäisten matkailukokemusten näkökulmasta ei ole kovinkaan merkittävää, että viettääkö matkailija yön matkalla vai kotona, tai kuinka monta kilometriä hän on kotiympäristöstään matkustanut. Keskeisempää on sen matkan tarkoitus ja se, että siihen pystytään vastaamaan”, talousmaantieen tutkijatohtori Juulia Räikkönen Turun Kauppakorkeakoulusta pohtii kysyttäessä eri termien eroja.
Suomessa matkailusta 75 % on kotimaanmatkailua. Tällä on myös paikkallistaloudellista merkitystä. “Jos kysytään, että kuka Suomessa matkailee, niin suomalaiset”, Räikkönen toteaa. Myös ilmaston kannalta olisi hyvä, mikäli ihmiset vaihtaisivat lentomatkojaan lähimatkailuun. Lentomatkustamisessa saastuttavimpia ovat etenkin nousut ja laskut.
“Toki monilla on kaukokaipuu ja jotenkin tätä ilmastoystävällistä matkustamista ajatellaan luopumisen kautta. Mutta se on ehkä osittain elitistinen näkökulma, koska suurin osa suomalaisista ei edes tee lentämällä ulkomaanmatkoja vuosittain. Keskivertosuomalainen lentää nollasta yhteen kertaa vuodessa,” Protect Our Winters järjestön puheenjohtaja Niklas Kaskeala muistuttaa. “Syitä on varmasti useita, eikä moni varmaan ole ilmastoon liittyvä.”
“Ehkä olisi hyvä pysähtyä miettimään, mistä johtuu se vimma päästä kauas. Että estääkö jokin katsomasta lähelle. Jos nauttii luonnosta ja rauhasta, niin täällä on kyllä aika paljon kaikkea. Kesälläkin meidän järvet ja saaristo on aivan mielettömiä”, Kaskeala jatkaa.
Myös Visit Turun Matkailujohtaja Anne-Marget Hellén sanoo, että erityisesti luontokohteet –kuten kansallispuistot– kiinnostavat suomalaisia matkaajia. “Niistä kysytään paljon enemmän kun aiemmin. Vaikka suomalaiset ovat muutenkin lähellä luontoa, niin ne kiinnostavat. Esimerkiksi reitit ja miten sinne pääsee”, Hellén mainitsee.
Kotimaassa kohteita on helppo saavuttaa ympäristöystävällisesti esimerkiksi junalla. Matkailla voi tosin jopa omassa kotikaupungissa. “Matkailu on pitkään ajateltu sellaisena maantieteellisenä siirtymänä. Nyt kun elämyskulutus kotiympäristössäkin on lisääntynyt, niin maantieteelisen siirtymän sijaan tärkeämpää on psykologinen siirtyminen mielentilassa”, kertoo staycation-tyyppistä matkailuakin tutkinut Räikkönen.
Vapaa-ajankulutus kotikaupungissakin voidaan siis ajatella lomamatkaksi, vaikka jokin tietty kilometrimäärä ei täytykään. Tärkeämpää on lomatunnelmaan pääseminen ja irtautuminen arjen rutiineista.
Omassa kaupungissa arjen kiireistä ja stressistä on kuitenkin vaikeampi päästä eroon, kun maisema ei vaihdu. Yksi tapa on vaihtaa yöpaikkaa ja yöpyä esimerkiksi hotellissa.
“Romanttiset get-away -lomat omassa kaupungissa näyttävät yleistyneet. Siinä on myöskin siihen “oikeaan” matkailuun liittyviä siirtymiä, esimerkiksi hotelliin saapuminen ja sisäänkirjautuminen. Ne muodostavat tietynlaisia askelmia, jotka korostavat perinteisen matkailun piirteitä”, Räikkönen mainitsee. “Myös esimerkiksi telttailu läheisessä luontokohteessa on selvä siirtymä pois arjen fyysisestä ja mentaalisesta ympäristöstä.”
Aina mielen siirtyminen lomatunnelmaan ei tarkoita kotoa yöksi lähtemistä tai edes siirtymistä kaupungista, joskin se saattaa olla haastavampaa. Jo lautta- tai bussimatka voi hyvin riittää fyysiseksi siirtymäksi, jossa mielikin seuraa helpommin mukana.
“Kesällä ihmiset olivat aivan innoissaan, kun Fölin vesibussilla pääsi Turun Aurajoesta esimerkiksi Ruissaloon. Monet jäi Telakalla pois, vuokrasivat pyörän ja ajoivat tutustumaan esimerkiksi Kasvitieteelliseen puutarhaan. Ruissalosta on tullut semmonen turkulaisten lähimatkailukohde”, Visit Turun Hellén kertoo.
Elämyskulutus kasvaa kovaa vauhtia. “Me käytämme rahaa ulkona syömiseen ja erilaisiin kulttuuripalveluihin, kuten konsertteihin”, Räikkönen sanoo. “Tästä on huomattavaa hyötyä paikallistaloudelle.”
“Mutta siinä on toinen puoli myös.” On suuri määrä ihmisiä, jotka eivät matkustele kauas eikä lähelle, eivätkä käy ravintoloissa syömässä, koska ei kertakaikkiaan ole rahaa. “Puhun usein kokemuksellisesta eriarvoistumisesta”, Räikkönen sanoo vakavana, pitää pienen tauon ja jatkaa:
“Yksi mahdollisuus olisi, että me esimerkiksi tukisimme samalla kertaa meidän vähävaraisia lapsiperheitä ja pieniä ohjelmapalveluyrityksiä. Näin paikallisille perheille mahdollistettaisiin oman ympäristön kokeminen matkailijan silmin ja yrittäjillä olisi eräänlainen takuu asiakkaista, ainakin toiminnan alkuvuosina.”
Myös Visit Turussa on huomattu edullisten elämyskohteiden merkitys muiden vaihtoehtojen rinnalla. He ovat tehneet valmiiksi listauksia paikoista, joihin pääsee hyvin edullisesti tai maksutta. “Perhematkailjoilta me ollemme saaneet aivan valtavasti palautetta Kupittaan seikkailupuistosta.”
Hellén mainitsee samassa yhteydessä myös Kurjenrahkan. “Ihmiset arvostavat sitä että meillä on listattuna myös näitä kohteita, joihin pääsee ilman isoa pääsymaksua. Se on tärkeä asia.”
Loppujen lopuksi elämyksiä ei voi ostaa rahalla. “Elämykset tapahtuvat ihmisen pään sisällä, jos ovat tapahtuakseen. Vaikka meillä olisi kuinka paljon rahaa, joilla voimme ostaa niitä puitteita ja palveluita, niin yhtä hyvin elämyksiä voi tapahtua täysin ilman rahaa”, Räikkönen pohtii.
Vaikka ilmastonmuutoksesta ollaan huolissaan ei ole varmuutta siitä, kuinka isoksi ilmiö kasvaa. Räikkönen arvioi, ettei matkailu tule vähenemään saatikka loppumaan. “Ellei sitten oikeasti oteta käyttöön mekanismeja, jotta me voimme hinnan kanssa alkaa rajoittamaan lentomatkailua.”
Räikkonen lisää, että lentomatkailun jonkinasteinen rajoittaminen ei välttämättä ole huono asia. “Se voisi vauhdittaa uusien teknologioiden – vaikka hybridilentokoneiden – kehitystä ja edistää elämyskulutusta kotiympäristössä. Lisäksi se saattaisi lisätä entistä harvemmin tehtävien ulkomaanmatkojen elämysarvoa – matkailukokemuksissa keskeistä on uutuudenviehätys ja tietty glamour, joka jää puuttumaan matkailun arkipäiväistyessä.”
Kuvat: Linda Wendelius
Vinkkejä kotimaanmatkailuun: 100syytä.fi
Artikkeli on toinen osa eettiseen matkailuun liittyvää juttusarjaa.
Ensi viikolla perehdytään matkailuun Globaalissa Etelässä ja ilmiöihin, kuten tirkistelyturismiin ja köyhyyden romantisointiin. Lue edellinen artikkeli: Suomessa voi lähteä eksoottiselle talvilomalle myös nollapäästöin.