Tutka

Introversiota käsittelevässä juttusarjassa tarkastellaan introverttien elämään liittyviä ilmiöitä. Intro- ja ekstroversio kertovat henkilön tavasta ladata akkujaan. Introvertit lataavat energiaansa omassa rauhassaan sosiaalinen vuorovaikutuksen kuluttaessa sitä. Osa 4/4.

[metaslider id=21791]

Antti Hartikainen

Vuorovaikutustaitoihin panostava introvertti voi pärjätä hyvin työelämässä ja työhaastatteluissa. Toisaalta sosiaalisuutta korostava työympäristö saattaa olla jatkuva stressin lähde.

Introvertin taival kohti työelämää alkaa usein työhaastattelusta. Se voi olla haastava tilanne. Johtamispsykologi Mia Aspegrén raottaa mahdollisia ongelmakohtia.

“Introvertti voi pärjätä hyvin, mutta hän joutuu kiinnittämään erityisesti huomiota riittävän pitkiin vastauksiin. Pitää jaksaa antaa paljon esimerkkejä omasta osaamisestaan, ja sanoa ääneen omia mielenkiinnonkohteitaan.”

Mikä on riittävästi?

“Haastettelijan tulisi saada käsitys siitä, että mitä kaikkea ihminen on tehnyt, ja mistä hän on kiinnostunut. Vastausten avaaminen esimerkein on tärkeää. Introvertilla voi olla se riski, että hän kertoo liian lyhyesti ja todeten”, Aspegrén avaa.

Introversio ei ole uraa määrittävä tekijä

Työilmoituksissa ja työpaikoilla peräänkuulutetaan usein sosiaalisuuden tärkeyttä. Voivatko sekä introvertit että ekstrovertit olla hyviä johtajia? Aspegrén vastaa.

“Teknisellä alalla on paljon introvertteja johtajina. Introversio ja ekstroversio eivät ole uraa määrittäviä tekijöitä. Enemmän on kyse siitä, että introvertinkin pitäisi panostaa keskusteluihin, palautteen antamiseen ja vuorovaikutukseen muiden kanssa.”

“Johtajan ei välttämättä tarvitse olla erityisen sosiaalinen. Johtajat ovat tyypillisemmin asiasuuntautuneita, koska heitä kiinnostaa bisnes ja sen onnistuminen. Johtajien joukossa on paljon introvertteja, jotka ovat harjaannuttaneet vuorovaikutustaitojaan”, Aspegrén havannoi.

Millaisessa työympäristössä introvertit kukoistavat?

Yhdelle sopiva työympäristö ei välttämättä sovi toiselle. Erilaisten persoonallisuuksien huomioimiseen kannattaa panostaa.

Palaverikäytännöistä lähtien voi olla hyödyllistä ottaa huomioon ihmisten erilaiset tavat käsitellä tietoa. Palavereissa käydään asioita läpi tyypillisesti keskustelun kautta. Se on ekstroverteille hyvä tapa, mutta introvertti ei välttämättä pääse keskusteluun samalla tavalla mukaan. Introvertti saattaa haluta käsitellä asioita rauhassa oman päänsä sisällä.

Aspegrén näkee introverteille soveltuvan työympäristön sellaisena, jossa on tilaa olla omassa rauhassa.

“Introvertit pitävät siitä, että on muutama läheisempi työkaveri, joiden kanssa voi rakentaa lähempää työkaveruutta. He eivät välttämättä halua laajaa verkostoitumista uusien ihmisten kanssa isoissa ja vaihtuvissa ihmisryhmissä.”

Oikeissa olosuhteissa introvertitkin osaavat olla sosiaalisia.

“Introverttienkin tiimeissä voi olla todella hyvä tiimihenki. Työkaverit voivat olla todella tärkeitä. Tiimeissä voi olla todella hyviä ja luottamuksellisia keskustelusuhteita, mutta ne pysyvät tiimin sisällä”, Aspegrén paljastaa.

Millainen ympäristö sopii ekstroverteille?

“Ekstrovertti tykkää sellaisesta työyhteisöstä, jossa on paljon erilaisia ihmisiä ja vaihtuvia sosiaalisia tilanteita. Nopeammin keskusteleva työilmapiiri sopii ekstrovertille”, Aspegrén huomioi.

Väärät olosuhteet voivat aiheuttaa stressiä

“Jos introvertti joutuu olemaan enemmän uusien ihmisten kanssa tekemisissä, kuin luontaisesti olisi halua, niin se voi väsyttää, kuormittaa ja stressata. Stressaantunut ihminen voi tulla helpommin tyytymättömäksi ja kokea, että tämä ei ole hänen roolinsa”, Aspegrén kertoo.

“Kaikille on luonnollista joutua välillä vähän mukavuusalueen ulkopuolelle. Se ei ole niin vaarallista, kunhan vastapainoksi saa jotain tasapainottavaa, esimerkiksi vuorovaikutusta pienemmän lähipiirin kanssa ja keskittymistä omaan rauhaan”, psykologi selventää akkujen lataamisen tärkeyttä.

Avokonttori saattaa olla introvertille hankala työympäristö. Avokonttorissa ja omassa huoneessa työskentelemisen eroja mitanneessa tutkimuksessa introverttien havaittiin suoriutuvan tehtävistään paremmin eristetyissä tiloissa. Suurin osa introverteista valitsi työtilakseen mieluiten oman huoneen.

Aspegrénin mukaan avokonttoreissa pärjääminen on yhteydessä keskittymiskykyyn.

“Jotkut pystyvät häiriöttä työskentelemään ärsykerikkaassa ympäristössä. Tyypillisesti kaikkien ihmisten aivot kuormittuvat häiriötekijöistä. Avokonttorit eivät ole ainoana vaihtoehtona kenellekään paras ympäristö.”

Ergonomiaa käsittelevässä julkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan introverttien keskittymiskyky häiriintyy ekstroverttejä herkemmin ympäristön metelistä.

Unohtuvatko yksilöt introvertin ja ekstrovertin leimojen alle?

Sijoittuminen introversion ja ekstroversion akselille ei ole Aspegrénin mielestä välttämättä tärkein tekijä työympäristön soveltuvuutta huomioidessa.

“En lähtisi silta pohjalta, että onko ihminen intro- vai ekstrovertti. Pikemminkin siitä, millainen ihmisen työskentelytyyli on, mihin tehtäviin hän sopii parhaiten ja mikä kiinnostaa eniten.”

“Ihminen on paljon monipuolisempi, kuin vain luokittelu intro- ja ekstrovertteihin. Olisi virheellistä olettaa introverttien olevan aina keskenään samanlaisia, tai että ekstrovertit eivät eroaisi toisistaan. Ihmisissä on monia muitakin persoonallisuudenpiirteitä”, Aspegrén puntaroi.

Pohjimmiltaan introvertin ja ekstrovertin erottaa toisistaan heidän tapansa menettää ja ladata energiaa. Yksilöä ei ole syytä hukata intro- tai ekstrovertin leiman alle. Introversio ei tarkoita puhumiskyvyttömyyttä. Vastaavasti ekstroversio ei tarkoita sitä, että ei voi olla hiljaa.

Osa 1: Hiljaiset ihmiset

Osa 2: “Lapsena luulin olevani outo, erikoinen ja ruma”

Osa 3: Yhteiskunta painostaa introvertteja sosiaalisemmiksi