FC Inter -legenda Severi Paajanen vaihtoi jalkapallokentät koulunpenkkiin parhaassa peli-iässä

”Käytännössä ei tullut mitään älyttömiä vieroitusoireita. Sain viimeisen kauden aikana kelattua hyvin sen lopettamispäätöksen. Koppielämää ja yksittäisiä tilanteita otteluissa on ikävä. Välillä tekisi mieli mennä sanomaan kentälle kavereille, että pelatkaa vähän kovempaa, kun itse vedän katsomossa tyyliin liukutaklausta. Pelikaverit ja taustatiimi ovat sellaista, mitä ei pysty kokemaan missään muualla”, Paajanen kertoo.

Suomen mestaruus, kaksi SM-hopeaa ja Suomen Cupin voitto. Kaiken tämän Paajanen ehti voittaa ennen kuin päätti ripustaa nappiksensa naulaan. Keskikenttämies lopetti 28 vuoden iässä, jota on yleisesti pidetty parhaimpana ikänä jalkapalloilijalle. Lopettamispäätös syntyi huolellisen harkinnan jälkeen.

”Jollain tapaa tunsin, että tarvitsen muutoksen elämälleni. Olin jo voittanut kaiken, mitä Suomessa voi voittaa. Minulla ei ollut tarvetta todistaa enää itselleni”, Paajanen kertoo.

”Inter on sairaan hyvin hoidettu seura pelaajan näkökannalta ja olin tienannut ihan hyvin jo monta vuotta, joten minulla ei ollut tarvetta hakea muutosta seuran suhteen muualta Suomesta. Tiedostin myös sen, että rahkeeni eivät riittäneet ottamaan askelta ulkomaille kovempiin sarjoihin. Olisi ollut säännöllisten tulojen kannalta riski lähteä kokeilemaan johonkin Puolan divariin. Nälkä oli tyydytetty. Nämä asiat kypsyttivät lopullisen päätöksen.”

Jatkosopimus oli pöydällä

Inter oli tarjonnut turkulaiselle jatkosopimusta, joten kaikki edellytykset uran jatkumiselle olivat olemassa. Paajanen oli kuitenkin päässyt sisään toisella yrittämällään Rauman Opettajankoulutuslaitokseen vuonna 2014, joten hän eli peliuransa viimeisen syksyn ajan sekä ammattilaisjalkapalloilijan että opiskelijan elämää.

”Motivoiduin opiskelusta ihan törkeän paljon, ja sen ansiosta jalkapallo oli helppo jättää. Oli iso asia, että sain itse tehdä päätöksen, milloin lopetan. Kukaan muu ei päässyt päättämään sitä puolestani, eikä urani loppunut loukkaantumiseen tai johonkin muuhun vastaavaan epäonneen. Sain olla tilanteen herrana”, Paajanen kertaa päätöstään.

Varasuunnitelma pitää olla

Raadollisista otteistaan ja tinkimättömästä asenteestaan kentällä tunnettu Paajanen tiesi jo varhain peliuransa aikana, että koko elämää ei voi omistaa vain jalkapallolle.

”Menin vuonna 2008 suoraan mestaruushumusta Vierumäelle suorittamaan liikunnanohjauksen perustutkintoa, joka oli tarkoitettu huippu-urheilijoille. Minulla ei ollut painetta saada mitään muuta tutkintoa suoritettua urani aikana, mutta suunnitelma omasta elämästä piti olla.”

Aika Vierumäellä antoi jo osviittaa tulevasta ammatista ja sitä kautta Paajanen sai kipinän työskennellä lasten kanssa. Lisäksi hän myös valmensi Interin juniorijoukkuetta neljän vuoden ajan, joten tämän jälkeen erityisopettajan opinnot tuntuivat luontevalta valinnalta

Jalkapallo antoi valmiuksia erityisopettajaksi

Inter-fanien suursuosikilla on uransa jälkeen ollut aikaa miettiä, mitä kaikkea jäi mitalien ja pokaalien lisäksi käteen.

”Sain jalkapallosta eväitä opiskelijana olemiseen ja ihmisten kanssa yhdessä tekemiseen. Olen saanut kipinän pyrkiä kohti tavoitteitani ja lisäksi sain kokemusta myös johtajuudesta ollessani joukkueen kapteeni.”

Vastauksista paistaa läpi jalkapallon tuoma ihmisläheisyys ja yhteistyökyky.

”Sen huomaa ihmisistä, ketkä ovat pelanneet joukkuepelejä. Heillä on taito kohdata ihminen ja he pystyvät selvittämään eri tilanteita ihan arkielämän asioissa. Heistä näkee, miten he pystyvät ottamaan muut ihmiset huomioon ja he ymmärtävät, mitä voi vaatia keneltäkin”, Paajanen kertoo.

Interin pelaajisto oli vuosittain varsin monikulttuurinen, joten Paajanen sai tutustua moniin erilaisiin tapoihin, kieliin ja kulttuureihin.

“Se auttoi ymmärtämään sen, että ihmiset tulevat eri taustoista. Tällöin kykenee huomioimaan paremmin esimerkiksi sen, jos ihminen on uudella mantereella ensimmäistä kertaa elämässään”, Veikkausliiga-urallaan 221 ottelua pelannut ikitaistelija sivistää.

Kaatosade ja 7842 katsojaa

Keskikentän keskustassa ihastuttanut ja vastustajia vihastuttanut Paajanen iski urallaan 20 maalia Veikkausliigassa. Yksi niistä on selkeästi ylitse muiden. Palataan syksyyn 2008, kun Paajanen teki mestaruuden ratkaisseen maalin FF Jaron verkkoon Veikkausliigan päätöskierroksella 26. päivä lokakuuta 7842 katsojan silmien edessä.

”Olen toki katsonut muutaman kerran sen matsin, mutta ihan älyttömiä muistikuvia siitä ei ole. Muistan vaan, että ennen matsia toivoimme, että peli peruttaisiin kentän kunnon takia.”

Vettä oli tullut taivaalta kuin saavista kaataen jo ennen ottelua, eikä se laantunut pelin aikana. Kenttä lainehti ja koko pääkatsomon puoli oli täyttä kuraa.

”Olimme pelanneet koko kauden aika hyvää futista maata pitkin, mutta kenttä oli niin paskassa kunnossa, että siinä se ei onnistunut. Liiga oli tehnyt päätöksen, että ottelu pelataan. Se oli kuitenkin viimeinen kierros, joten olisi tullut melkoinen säätö, jos matsi olisi peruttu. Jälkikäteen voi sanoa, että hyvä että pelattiin”, Paajanen naurahtaa.

Inter voitti ottelun 2-0. Paajanen puski ottelun voittomaalin Mika Ojalan terävästä keskityksestä.

”Matsin jälkeen muistan, kun Ojalan Mika sanoi jossain haastattelussa, että se vaparikuvio oli suunniteltu. Totuus on kuitenkin se, että en ollut koko kauden aikana varmaan kertaakaan noussut yhteenkään erikoistilanteeseen pääpalloihin. Se ei kuulunut todellakaan vahvuuksiini. Voi olla, että Ojala oli sitten suunnitellut sen omassa mielessään. Aika tunnekuohuissa siinä koko matsi mentiin”, Inter-ikoni muistelee uransa kohokohtaa.

Katso Severi Paajasen ikimuistoinen mestaruusmaali tästä.