Kehittynyt teknologia ei ole rantautunut salibandyyn – miesten pääsarjassa asia on monesti resurssikysymys

Teknologian näkökulmasta salibandy ei ole ottanut jääkiekon ja jalkapallon tavoin kehitysaskelia viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi jääkiekon Liigassa koko valmennusjohto saa nopeasti tiedot peliajoista, onnistuneista sekä epäonnistuneista syötöistä, kamppailuvoitoista sekä pelaajan luomasta maaliodottamasta, niin salibandykaukaloissa tilanne on aivan toinen.

Turkulaisseura FBC Turun fysiikkavalmentajana toimii Teemu Näreoja. Koko seuran valmennusjohto haluaisi nauttia teknologian tarjoamista mahdollisuuksista, mutta seurojen matalat budjetit ovat usein este isoihin teknologiahankintoihin.

”Totta kai ottaisin vastaan järjestelmän, missä anturit antaisivat esimerkiksi kiihtyvyys- ja sykearvoja. Kiihtyvyyksistä pystyn seuraamaan hermoston kuormaa. Jos seuraan ainoastaan sykemittaria ja se alkaa näyttämään huonolta, niin sitten olemme usean viikon myöhässä sen hermoston kanssa ja kohta pelaaja on sitten aivan sekasin”, kertoo fysiikkavalmentaja.

”Kyllä meillä jotain (teknologiaa) hyödynnetään. Kesäharjoittelussa käytämme sykevöitä. Sen avulla harjoitusten jälkeen näen esimerkiksi pelaajien sykekäyriä. Kauden aikana pelaajat eivät pysty vöitä käyttämään, sillä se häiritsee pelaamista.”

FBC Turun pelaajat käyttävät arjessaan XPS -järjestelmää. Järjestelmän kehittänyt Sideline Sports kertoo sivuillaan, että järjestelmän avulla seurat voivat muun muassa luoda harjoituskalentereita sekä -malleja, tarjota pelaajille erilaisia kyselylomakkeita ja valmentajat voivat XPS Playbookin avulla havainnollistaa pelaajistolle taktiikoita tai kuvioita piirtotyökalujen avulla.

Ammattimaista kilpaurheilua ilman glooriaa

Salibandyn korkeimmalla sarjatasolla, eli F-liigassa pelaaminen vaatii urheilijalta tiukkaa sitoutumista ja aitoa paloa lajiin. Salibandy on Suomessa suosittu peli, mutta resurssien puolesta laji jää selvästi esimerkiksi jääkiekon sekä jalkapallon taakse.

Turkulaisseura FBC Turku nousi miesten F-liigaan kaudeksi 2022–23. Korkeimmalla sarjatasolla jokainen joukkue pelaa 32 runkosarjaottelua. Runkosarjan päätteeksi joukkueiden kausi saattaa jatkua pudotus- tai karsintapeleissä. Hieman joukkueesta riippuen otteluita kertyy kauden aikana neljästä viiteenkymmeneen.

Salibandyliigassa ottelu- ja harjoitustapahtumat ovat laadukkaita urheilijoiden tapahtumia. Jos verrataan esimerkiksi jääkiekon pääsarja Liigaan, niin salibandypelaajat eivät pääse kiinni isoihin palkkoihin, joten raskaan kauden ohella suurin osa pelaajistosta käy töissä sekä moni opiskelee.

Vaikka seuroilla on rahahanat tiukilla, niin organisaatioissa panostetaan mahdollisuuksien mukaan siihen, että pelaajat saisivat mahdollisimman hyvin keskittyä itse pelaamiseen sekä harjoitteluun.

Näreoja on jo varsin kokenut fysiikkavalmentaja. Vuosien varrella hän on työskennellyt paljon eri lajien urheilijoiden kanssa.

”Yrittäjänä ja kuntosalivalmentajana taisin aloittaa vuonna 2011. Vuosien varrella olen tehnyt fysiikkavalmentajan hommia usean eri lajin parissa. Nyt olen viidettä kautta FBC:n edustusjoukkueen mukana”, muistelee Näreoja.

Fysiikkavalmentajan rooli

Valmennusportaassa päävalmentaja vastaa luonnollisesti itse pelistä ja sen kehittämisestä. Fysiikkavalmentaja on onnistunut työssään, kun pelaajat pysyvät terveinä, ja ottavat kehitysaskelia esimerkiksi fysiikassa.

Usean vuoden FBC:n matkassa kulkenut Näreoja vastaa seurassa edustusjoukkueen sekä vanhempien juniorijoukkueiden fysiikkavalmennuksesta.

”Junioripuolella suunnittelen ohjelmat, ja käyn kerran kuukaudessa vetämässä fysiikkaharjoitukset. Valmennuksen kanssa on myös säännöllistä keskustelua. Miesten mukana olen aina maanantaisin. Kotipeleissä pyrin olemaan paikalla, mutta vieraspeleihin en lähde.”

Oikea ja laadukas ravinto on urheilijalle kaiken a ja o. Oikea ”polttoaine” auttaa pelaajaa jaksamaan ja palautumaan raskaan kauden läpi. FBC:ssä ei anneta suoranaista ruokavalmennusta.

”Tämä on asia, jota ainakin meidän pitäisi parantaa paljon. Osa pelaajista on kiinnostuneita ruokavaliosta, mutta useat menevät sieltä mistä aita on matalin. Se on tämän amatöörilajin ”ongelma”. Pelipäivänä pelaajan kulutus voi olla jopa 4 500 kilokaloria. Kyllä siinä sitten syödä saa pelin jälkeen”, hymähtää Näreoja.

Tämä oli viimeinen osa juttusarjaa nimeltä teknologian hyödyntäminen joukkueurheilussa. Avausosassa tilastoanalyytikko Miika Arponen avasi hänen työtään ja sarjan toisessa osassa FC Interin edustusjoukkue kertoi, miten he hyödyntävät teknologiaa arjessaan.