Urheilu
Rene Rannikon leipä pieninä palasina Euroopan motocross-radoilla
Edes kilpapyörien varastaminen ei ole saanut Rene Rannikkoa luopumaan motocrossista.
Motocross-kuljettaja Rene Rannikolle, 23, on ollut jo hänen uransa alusta asti selvää se, että pelkkä kotimaan ratojen kiertäminen ei hänelle riitä.
”Suomessa ajaminen ei juuri kiinnosta, koska Suomessa ei pysty saavuttamaan mitään, ainakaan rahallisesti”, tuumii Rannikko.
Kuljettaja lähtikin kokeilemaan taitojaan 300-kuutioisten EM-sarjaan vuonna 2014. Hän kuitenkin totesi muutaman ajetun kilpailun jälkeen, että sarja on liian kallis kiertää siitä saatavaan taloudelliseen hyötyyn nähden. Rannikko näki uransa kannalta parhaana ratkaisuna karistaa Suomen pölyt jaloistaan ja muutti Belgiaan vuonna 2015.
Aloitin kisaamisen, kun muut yleensä lopettavat
Uran alku noudatti myös Rannikon kohdalla lajille ominaista kaavaa, sillä hänen oma isänsä ajoi kilpaa ja poika innostui lajista sen kautta. Motocross pysyi Rannikolle pitkään vain hauskana harrastuksena. Kilpailemisen hän aloitti 16-vuotiaana, mikä on varsin myöhäinen ikä verrattuna muihin kilpakumppaneihin.
”Olisin halunnut itse ajaa kilpaa pienestä pitäen, mutta silloin isä toppuutteli ja sanoi, että harrastele nyt vaan.”
Raaka työ kantoi hedelmää
Siirtyminen Belgiaan vuonna 2015 ei sujunut ongelmitta ja vaati kovaa työntekoa.
”Vuosi 2015 oli raskas, sillä treenasin kovaa ja ajoin paljon kisoja monissa eri sarjoissa saadakseni itseäni esille, jotta tiimit näkevät minut.”
Tätä vaihetta kesti helmikuusta syyskuuhun 2015 jolloin MtM Racing Kawasaki -tiimi tarjosi Rannikolle sopimusta. Sopimuksella oli vaikutuksia myös Rannikon asumiseen.
”Aluksi, kun tulin Belgiaan asuin samassa varastohallissa, missä pyöränikin olivat, mutta kun sain sopimuksen tiimin kanssa he tarjosivat mahdollisuutta muuttaa tiimin asuntoon.”
Syy juuri Belgiaan muuttoon on lähinnä olosuhteissa ja kilpailuista saatavissa palkintorahoissa.
” Tällä alueella harjoittelevat monet maailman huippukuljettajat ja tiimit tarkkailevat täällä ajavia kuljettajia.”
Rannikko on huomannut kehitystä ajamisessaan vuosien varrella.
”Ennen kuljettaja, joka on ajanut MM-tasolla 15 parhaan joukkoon meni minusta heittämällä ohi, mutta nyt pystyn pitämään hänet hyvänä päivänä takana.”
Tulokset myös puhuvat kehityksen puolesta. Rannikon aloittaessa olivat hänen sijoituksensa viidentoista tietämillä. Nyt mies taistelee jatkuvasti pääsystä viiden parhaan joukkoon.
Pienentyneet palkintorahat pakottivat muutoksiin
Kilpailuista saatavat palkintorahat ovat Rannikon mukaan pienentyneet huomattavasti kuluneen kolmen vuoden aikana.
”Ennen tasoiseni kuljettaja saattoi saada kohtalaisen kuukausipalkan, mutta nyt se on jo tosi vaikeaa, joistain sarjoista palkintorahat ovat poistuneet kokonaan.”
Rannikko on muutosten takia joutunut tilanteeseen, jossa hänen on pakko tehdä osa-aikatyötä ajamisen lisäksi.
”Jos haluaa ajaa motocrossia täysipäiväisenä ammattilaisena tulee olla maailman kymmenen parhaan kuljettajan joukossa.”, sanailee Rannikko.
Laadukasta harjoittelua kilpailujen keskellä
Lohjalaislähtöisen kuljettajan harjoittelu on myös muuttunut tämän siirryttyä Keski-Eurooppaan.
”Suomessa harjoittelin todella paljon noin 300 tuntia per kausi pelkkää ajoharjoittelua. Se loi hyvän peruspohjan. Euroopassa olen keskittynyt harjoittelun laatuun ja vähentänyt määrää.”
Rannikon kilpailutahti on viimeisen kolmen vuoden ajan ollut hurja noin 40 kilpailua kaudessa.
”Jossain vaiheessa kilpaileminen alkoi tuntua työnteolta, kun kilpailut eivät ehkä olleet niin mieluisia ja olisin ehkä halunnut ajaa jossain muualla, mutta kun tiimi maksaa minulle ajamisesta niin on vain sopeuduttava tilanteeseen.”
Stressiä palkintorahoista ja ajamisen helppous
Pitkälti kilpailujen palkintorahoista kiinni oleva elanto on Rannikon mukaan aiheuttanut hänelle jonkin verran paineita menestyä, vaikka kertoo samalla olevansa usein parhaimmillaan juuri paineen alla.
”Kun on pakko tehdä tulosta niin kyllä sitä sitten tulee vedettyä. Tietysti stressiä tulee enemmän silloin jos ajo ei kulje.”
Rannikko on huomannut eroa ihmisten suhtautumisessa hänen taipaleeseensa Keski-Euroopan radoilla.
”Tiimin henkilökunta sanoi minulle sopimusneuvotteluissa, että heillä olisi kymmenen kuskia paikalleni, mutta he haluavat auttaa minua urallani eteenpäin, koska olen tullut yksin kylmästä Pohjolasta tänne asti.”
Suomessa puolestaan asenne on erilainen.
”Olen kuullut ihmisten puhuvan, että helppohan sen Renen on siellä ajaa, mutta kuka tahansa voi tulla tänne kokeilemaan onko se helppoa”, toteaa Rannikko.
Varkaat, sijoiltaan mennyt lonkka ja henkilökohtainen konkurssi
Motocrossiin kuuluvat olennaisena osana loukkaantumiset, joista Rannikko on myös saanut osansa.
Toukokuussa 2016 kaaduin Belgian mestaruussarjan osakilpailussa niin pahasti, että lonkkani lähti pois paikoiltaan. Tästä seurasi kahden kuukauden ajotauko.”
Syyskuussa 2017 Rannikon kohdalle osui myös ikävä tapaus, kun hänen kilpailupyöränsä varastettiin kilpailun jälkeen.
”Olin palauttamassa ajanottolaitetta kilpailutoimistoon, kun pyörä varastettiin lukitusta autosta. Jouduin maksamaan pyörän tiimille omasta pussista, jonka johdosta tein henkilökohtaisen konkurssin.”
Irtautuminen oravanpyörästä
Tämän johdosta Rannikko joutui palaamaan Suomeen kolmeksi kuukaudeksi tekemään töitä. Tässä vaiheessa lopettaminen kävi jo mielessä.
”Kyllä sitä alkoi miettimään, että mitä tekee isona. Olin muutenkin väsynyt ja levon tarpeessa pitkän ja raskaan kauden jälkeen. Toisaalta olen satsannut motocrossiin ja tykkään siitä niin paljon, etten anna tuollaisten pikkujuttujen lannistaa.”
”Kun ajaa kolme vuotta pelkästään motocrossia ajautuu helposti oravanpyörään, jossa elämässä ei ole mitään muuta kuin motocross. Uskon, että joskus on hyvä irtautua ja tehdä jotain muuta”, toteaa Rannikko.
Rannikon kuviot muuttuvat kaudelle 2018, kun hän tuuraa suomessa yrittäjäisäänsä tämän sairasloman ajan. Tästä huolimatta hän aikoo ajaa tällä kaudella Keski-Euroopan kisoja.
Tuoreimmat
-
Kuntosalien kilpailu kiristyy – laajat aukioloajat keskiössä
-
Epävarmat ihmissuhteet houkuttelevat nuoria enemmän kuin tasapainoinen parisuhde
-
Kolumni: Huonot hetket ovat osa hyvää elämää
-
Turkulainen seura perustettiin paraurheilu edellä
-
Antti Saari perusti jääkiekkojoukkueen oman ja muiden opiskelijoiden terveyden edistämiseksi
-
Rohkeasti maailmalle – opiskelijavaihtoon on tarjolla monenlaista tukea
-
Tutka selvitti kolmen perinteisen jouluhahmon synkän puolen
-
Opiskelijaravintoloissa hävikkiä pyritään vähentämään ResQ-sovelluksen avulla
-
Nordic-podcast: Is there a place for a radio and where is a niche?
-
Nordic Podcast: The future of fact-checking and combating disinformation