SM-tason jääkiekon pelaaminen on naisille kallista

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.

Nais- ja tyttöjääkiekon suosio on noussut maailmanlaajuisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Rekisteröityjä tyttö- ja naisjääkiekkoilijoita on suomessa noin 6 000. Tällä hetkellä Auroraliigassa, naisten korkeimmalla sarjatasolla, pelaa yhdeksän joukkuetta.

Auroraliigan johtaja Henni Laaksonen toivoo isoja panostuksia tyttö- ja naisjääkiekkoon niin asenteissa kuin teoissakin.

Laaksosen mielestä tytöillä ja pojilla ei ole vielä tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa ja kasvaa urheilijoiksi, mutta kehityksen suunta on oikea.

SM-tasoista naisjääkiekkoa on pelattu noin 40 vuotta. Vuonna 2017 Yle Urheilun tekemän selvityksen mukaan jääkiekossa naisten euro Suomessa oli vain 0,3 senttiä miesten saamasta eurosta.

”Oikeastaan koko historiansa ajan naisten jääkiekko on Suomessa toiminut pitkälti laadukkaana amatööri- ja harrastepohjaisena toimintana. Ammattimaisen kehittämisen piiriin on päästy vasta alle kymmenen vuoden sisällä. Ne askeleet, joita on nyt pystytty ottamaan, ovat olleet kuitenkin merkittäviä, kertoo Laaksonen.

Laaksosen mukaan isoin kehitys on tapahtunut viimeisen parin vuoden aikana.

Jääkiekkoliiton strategiaan on kirjattu selkeäksi kärkitavoitteeksi, että tyttöjen ja naisten jääkiekossa täytyy onnistua paremmin.

”Jääkiekko tarvitsee kokonaisuudessaan lisää harrastajia ja tyttöharrastajissa meillä on valtava mahdollisuus. Kun tyttöjen harrastaminen otetaan tosissaan, niin saadaan koko potentiaali käyttöön”, Laaksonen selittää.

”Naisjääkiekkoilijan arki on todella erilainen”

Vuosina 2023 ja 2024 toteutetun tutkimuksen mukaan jääkiekkoa Auroraliigassa pelaavista vain runsas neljäsosa ei maksa kausimaksua, mutta toisilla kausimaksu on edelleen jopa tuhansia euroja.

TPS:n Auroraliigajoukkueessa pelaavat Eevi Ilvonen ja Jade Mäkivaara maksavat muutaman tuhat euroa kaudesta ja sen lisäksi esimerkiksi lisenssit, vakuutukset ja mailat. 

”Kyllä vielä ainakin täällä Turussa ihan tuntuvan summan joutuu siitä maksamaan”, Ilvonen toteaa. 

Auroraliigan Laaksonen pohtii, minkälaiset mahdollisuudet tytöillä ja naisilla on olla huippu-urheilijoita.

”Naisjääkiekkoilijan arki on todella erilainen [kuin mieskiekkoilijan]. Jos on ensin 7–8 tuntia vuorokaudessa töissä tai koulussa, niin pystyykö silloin olemaan täysipainoinen huippu-urheilija? Aika ja resurssit eivät riitä siihen, että pystyisi käyttämään koko päivän täysipainoisesti itsensä rakentamiseen, ravintoon, lepoon ja palautumiseen.”

Naisilla vähemmän treeniaikaa

Laaksosen mielestä naisilla ja miehillä ei vielä ole tasavertaiset mahdollisuudet urheilla Suomessa. Haaste on yhteinen myös muissa palloilulajeissa.

”Olemme urheilun tasa-arvotyön osalta vähän jäljessä. Tasavertainen mahdollistaminen pitäisi olla luonnollinen osa seurojen rakenteita”, Laaksonen toteaa.

Laaksosen mukaan miehillä voi olla treenejä muutaman kerran enemmän viikossa kuin naisilla.

”Sehän tässä tekee naisten jääkiekosta tosi poikkeuksellista, että treenimäärät ovat melkein samat kuin miehillä ottaen huomioon, että aikaikkunat harjoittelulle ovat huomattavasti kapeammat”, Laaksonen toteaa.

Yleisömäärissä on huomattava kuilu Auroraliigan ja SM-Liigan välillä. 

Auroraliigassa suurimman yleisömäärän 2025–2026 kauden aikana saavuttanut Kärpät on saanut kauden aikana otteluihin noin 2 600 katsojaa, kun SM-liigan Tappara on kerännyt otteluihin yli 216 000 katsojaa.

Televisiossa Auroraliigan ottelut tavoittavat Laaksosen mukaan 100 000-200 000 katsojaa ottelua kohden. Tutka ei saanut tietoja SM-liigan televisiokatsojien määrästä.

Seurojen panoksella on suuri merkitys

Suomessa on noin 75 000 lisenssipelaajaa, joista noin 8 prosenttia on tyttö- ja naisjääkiekkoilijoita.

”Johtuen vähäisestä harrastajamäärästä meillä ei nouse samalla tavalla pelaajia ikäluokittain Auroraliigaan kuin poikapuolelta miesten pääsarjoihin. Tavoitteemme on löytää jokaiselle pelaajalle tasonsa mukainen, paras mahdollinen paikka pelata ja kehittyä. Absoluuttisen kärjen tuleekin päästä maailman parhaimpiin sarjoihin ja meidän tehtävämme on kehittyä erinomaiseksi ja kiinnostavaksi kasvattajasarjaksi”, Laaksonen selittää.

Laaksosen mukaan naisten ja tyttöjen jääkiekon kehittämisen tärkeys on tunnistettu Jääkiekkoliitossa ja käytännön toteuttamisessa seurojen panostuksella on suuri merkitys. Auroraliigan tehtävänä on tehdä naisten jääkiekosta tunnistettavaa, kiinnostavaa ja helposti seurattavaa sekä nostaa esiin esikuvia ja mielenkiintoisia tarinoita, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Juttusarjan seuraavissa osissa käsitellään urheilun tasa-arvoa naisjääkiekkoilijoiden näkökulmasta ja naisjääkiekkoilun tulevaisuutta.