Yleisurheilun joukkueuudistus herättää urheilijoissa huolta

Uusi Team Finland -ohjelma on saanut osakseen kritiikkiä sosiaalisessa mediassa erityisesti aikuisten urheilijoiden keskuudessa, jotka kokevat jäävänsä ilman tukea ja yhteisöllisyyttä. Ohjelmaan kuuluu kolme eri valmennusryhmätasoa: TF-juniorit, -nuoret ja -huiput. 

Yli 21-vuotiaille tarkoitettu TF-huiput-ryhmä on herättänyt paljon keskustelua kovien valintaperusteiden takia. Kun helsinkiläinen pikajuoksija Emma Tainio kuuli uudesta TF-ohjelmasta, hän tunsi huolta, hämmennystä ja suuttumusta. Tainion pelko on, että liian moni jää yksin haasteiden kanssa.

“Suurin ongelma ei ole taloudellinen häviö, sillä vain hyvin pieni osa saa merkittävää taloudellista tukea. Tärkeämpää on se, että urheilijat menettävät yhteisön, johon kuulumme”, Tainio kertoo. 

Monille yleisurheilijoille TF-huiput-ryhmän valintaperusteet ovat liian kovatasoisia, ja siksi monet uhkaavat jäädä ilman liittotasoista valmennusta. Esimerkiksi miesten 100 metrin raja TF-huiput-ryhmään on 10,21, kun Suomen ennätys on 10,12.  

Suomen Urheiluliiton nuorten huippu-urheilun valmennuspäällikkö Eeva Kantomäki kertoo, että Euroopassa useissa urheilulajeissa taso on viime vuosina noussut, ja se heijastuu myös Suomen Urheiluliiton tulosrajoihin, kun tavoitteena on kansainvälinen menestys. 

Harrastajamäärien lasku huolettaa

Syy maajoukkuetoiminnan muutokseen löytyy yleisurheilun uudesta strategiakaudesta. Eeva Kantomäki kertoo uudessa strategiassa olevan kaksi selkeää päätavoitetta: huippu-urheilumenestys ja harrastajamäärät. 

Kantomäen mukaan yleisurheilussa on havaittu huolestuttavaa laskua lasten ja nuorten harrastamisessa, mihin Suomen Urheiluliitto haluaa reagoida. Uudistuksella Suomen Urheiluliitto yrittää kasvattaa harrastajamääriä.

“Suurin ero vanhaan on siis vahvempi painotus nuorten valmennusryhmätasolle ja selkeämpi Team Finland -urheilijan polku junioreista aina huippuvaiheeseen asti”, kommentoi Kantomäki sähköpostitse.

Urheilijoiden ääntä kuuluviin

Pikajuoksija Emma Tainio toivoo Suomen Urheiluliiton ottavan enemmän urheilijoiden ääntä kuuluviin tämänkaltaisissa päätöksissä. Hänen mukaansa urheilijoiden keskuudessa ajatellaan, että tällaiset uudistukset eivät innosta jatkamaan, eivätkä ne luo toivoa tulevaisuuteen.

“Mielestäni lajiliiton tehtävä on olla kiinnostunut urheilijoista”, Tainio sanoo.

“Jos joku kaunis päivä lahjakas potentiaalinen urheilija lopettaa, kukaan ei ole soittamassa perään asiasta.”

Hän toivoo Suomen Urheiluliiton kuuntelevan kenttää ja urheilijoiden tarpeita. 

Nuorten huippu-urheilun valmennuspäällikkö Kantomäki korostaa, että yhdenkään urheilijan tai hänen urheilu-uransa arvo ei riipu siitä, kuuluko hän liiton valmennusryhmään. Urheiluliitto tunnistaa muutoksen tuoman hämmennyksen ja ymmärtää harmituksen yhteisöllisyyden vähentymisestä.

“Kannustan myös kaikkia urheilijoita ja valmentajia tekemään enemmän yhteistyötä yli valmennusryhmärajojen omilla paikkakunnilla. Luodaan siis yhteisöllisyyttä aktiivisesti yhdessä joka puolella Suomea”, Kantomäki kehottaa.

Kantomäki lisää, että liittotasolla järjestetään edelleen yhteisöllistä toimintaa kuten kilpailutapahtumia.