Huvikiellosta kevään juhlaksi

[metaslider id=15621]

Pääsiäinen näkyy Suomessa alkoholin myynnin piikkinä ja tavallisen viikonlopun tapaan täyttyvinä yökerhoina. Vielä 80-luvulla oli pääsiäisen aikaan voimassa lakiin perustuva huvikielto.

Turkulainen 22-vuotias Sara Lehtonen on lähdössä pääsiäisenä opiskelijamatkalle, jossa tarkoitus on myös juhlia. Hänen mukaansa pääsiäisloma on otollista aikaa opiskelijariennoille.

”Ei pääsiäinen vaikuta siihen, voiko lähteä juhlimaan. Vapaapäivät tekevät sen, että on hyväkin lähteä. Uskonnolliset syyt eivät vaikuta minun pääsiäiseeni, pidän sitä enemmänkin kevään juhlana”, Sara kertoo.

Alkoholia kuluu pääsiäisen pyhinä

Alkossa pääsiäinen on kulutusjuhla. Eniten pääsiäisviikolla kasvaa punaviinien myynti. Sen arvioidaan tänä vuonna nousevan tavalliseen viikkoon verrattuna jopa 60%. Myös juhlajuomana pidetyn kuohuviinin suosio on kasvanut. Sitä myytiin Alkon tilastojen mukaan vuonna 2013 pääsiäisviikolla tuplasti enemmän kuin vuonna 2003.

”Kuohuviini on merkki kevätkaudesta ja kesän lähestymisestä”,  Alkon viestintäasiantuntija Elina Tompuri kertoo.

Myös kaikkien alkoholituotteiden myynti pääsiäisviikolla on noussut kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaiseksi. Yökerhoissa pääsiäinen sen sijaan ei näy kävijäpiikkinä, mutta ei myöskään laskevina kävijämäärinä.

”Pääsiäinen ei eroa yökerhossa tavallisesta viikonlopusta juurikaan. Useampi vapaapäivä näkyy ehkä kaupungilla niin, että väkeä on liikkeellä enemmän”, kertoo ravintolan johtaja Timo Virtanen Night Club Vegasista.

Ei enää niin uskonnollinen juhla

Alunperin pääsiäinen on kristinuskon vuoden vanhin ja tärkein juhla. Vuonna 1968 laissa oli määriteltynä pääsiäisen ajalle jopa huvitilaisuuksien järjestämisen kielto. Lakia lievennettiin vuosina 1984 ja 1999, mutta se kumottiin kokonaan vasta vuonna 2002.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko kertoo kuitenkin, että perinteet eivät olet paljonkaan muuttuneet. Hänen mukaansa pääsiäisen vietossa on nykypäivänä monia suuntauksia.

”Yleisasenne ei ole ehkä yhtä kirkollinen, kuin ennen”, kertoo Nirkko  ja jatkaa: ”Ehkäpä uskonnon merkitys ei ole enää niin suuri, kun on tarjolla muutakin, kuten tämä kulutusjuhla. Silti on aina se hengellinen puolikin.”