Juutalaiset nuoret eivät kohtaa vainoa Suomessa

Suomen juutalaiset nuoret eivät kohtaa antisemitismiä, mutta tietävät historiansa hyvin. Tänään on kansainvälinen vainojen uhrien muistopäivä.

[metaslider id=30077]

”Juutalaisessa kulttuurissa elävä nuori ei kohtaa selkeää vainoa, mutta varmasti ennakkoluuloja. Tekemäni tutkimuksen mukaan enemmistö juutalaisista ei ollut kohdannut henkilökohtaisesti antisemitismiä”, selittää Åbo Akademin judaistiikan dosentti Svante Lundgren.

”Tämä on meille erittäin tärkeä päivä. Vaikka holokaustista on monta vuotta, se koskettaa edelleen jokaista juutalaista syvästi”, sanoo Helsingin juutalaisen seurakunnan ylirabbiini Simon Livson.

Vainojen uhrien muistopäivänä Helsingin juutalaisessa seurakunnassa puhutaan myös muista kärsineistä kansoista.

”Keskitymme kuitenkin Auschwitzin vapauttamiseen ja siihen, miten holokaustin vaikutukset näkyvät kaikissa jälkipolvissa”, jatkaa Livson.

Juutalainen nuori kohtaa positiivista uteliaisuutta

Helsingin juutalaisessa yhteiskoulussa on holokaustista selvinneiden ja keskitysleireiltä paenneiden jälkeläisiä. Oppilaat siis saavat oppia holokaustin historiasta seikkaperäisemmin kuin perinteisessä suomalaisessa koulujärjestelmässä.

”Kerromme holokaustista jokaiselle luokalle, nuorimmille tietenkin heille sopivalla tavalla. Emme mässäile tai pelottele historialla ketään, mutta haluamme osoittaa sen historian vaiheen hirveyden”, kertoo Daniel Weintraub, Helsingin juutalaisen yhteiskoulun opettaja.

”He, jotka meidän koulusta ovat siirtyneet lukioon, ovat kertoneet, että heihin suhtaudutaan usein uteliaasti ja positiivisesti. Meillä on myös uskonnollisena yhteisönä erittäin hyvät suhteet muiden hengellisten johtajien kanssa. Niin kristittyjen kuin muslimeidenkin kanssa”, iloitsee Weintraub.

Yle uutisoi vajaa kaksi vuotta sitten miten juutalaiset kohtaamasta antisemitismistä. Muun muassa kahden nuoren tytön päälle oli syljetty heidän kulkiessa synagogaan.

Israelin politiikka vaikuttaa myös Suomen juutalaisiin

Lundgrenin mukaan Lähi-idän tapahtumat vaikuttavat jokaiseen juutalaiseen myös Suomessa, ja muualla Euroopassa tapahtuneet hyökkäyksetkin nostavat riskitasoa. Esimerkiksi Kööpenhaminan synagogaan tehty terrori-isku vaikutti koko Suomen juutalaiseen yhteisöön.

”En olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että tarvitsemme poliisin vartioimaan synagogaa ja kouluamme. Onneksi ne ovat vain ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä”, kertoo ylirabbiini Livson.

Vainojen uhrien muistopäivä ei ole pelkkää menneisyyttä, eikä esimerkiksi palestiinalaisten tilanne ole helppo.

”Se ei ole verrattavissa holokaustiin, mutta erityisesti miehitetyillä alueilla voidaan puhua vainosta”, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

Livsonin mukaan Euroopan suurimpia ongelmia ovat äärijärjestöt, jotka eivät kunnioita kenenkään ihmisarvoa.

”Holokaustin muisto pitää yllä sitä, että kenenkään ihmisarvoa ei saa unohtaa, eikä kenenkään pidä pysyä hiljaisena vääryyden edessä”, tiivistää Livson.

[note color=”#d3d3d3″]Vainojen uhrien muistopäivä

• Vietetään Auschwitzin vapautumisen päivänä, josta on tänään 72 vuotta.
• YK:n vuonna 2005 asettama päivä holokaustin muistamiseksi. Suomessa tänä päivänä muistetaan myös muita vainoja ja kansanmurhia.
• Muistopäivä pitää sisällään mm. vuoden 1915 armeenien kansanmurhan ja Stalinin vainot 1930-luvulla.
• Suomi luovutti kahdeksan juutalaista Saksalle vuonna 1942, jotka lähetettiin Auschwitzin kuolemanleirlle. Yksi heistä selvisi hengissä.
• Svante Lundbergin tutkimus on hänen kirjassaan ”Suomen juutalaiset – usko, tavat, asenteet”.
• Suomessa elää vielä kaksi Auschwitzin leiriltä selviytynyttä naista.
• Juutalaisten omaa muistopäivää (Jom Hašoa) vietetään huhti-toukokuussa. Muistopäivää on vietetty vuodesta 1953 asti.[/note]