Ministeri vierittää vastuun kansalaisjärjestöille

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan (kok.) mukaan kehitysyhteistyöjärjestöt ovat itse vastuussa, että niiltä vähennetyt tukirahat ovat avuksi kaikkein köyhimmille.

[metaslider id=18499]

”Se on aika pitkälle kansalaisjärjestöjen päätösten varassa, miten ne nämä leikkaukset kohdentavat”, kertoo Turun ammattikorkeakoulussa vieraillut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.).

Kevään hallitusohjelmassa linjattiin, että kehitysyhteistyön määrärahoista leikataan 200 miljoonaa euroa vuosittain vuodesta 2016 alkaen. Kehitysyhteistyöjärjestöjen tukia leikataan 43 prosenttia nykytasosta.

”Sielläkin pystytään nyt miettimään, että kun rahaa on vähemmän, miten se käytetään, jotta se olisi mahdollisimman paljon avuksi kaikkein köyhimmille”, jatkaa Toivakka.

Suora vaikutus kehitysmaihin

Tiistaina kehitysyhteistyöjärjestöt luovuttivat Toivakalle vetoomuksen määrärahojen leikkauksia vastaan. Toivakka kuitenkin totesi, että suunnitellut leikkaukset toteutuvat sellaisinaan.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan tietojen mukaan leikkaukset vaikuttavat suoraan esimerkiksi naisten ja lasten elämään kehitysmaissa.

Pelastakaa Lapset arvioi Kepalle leikkausten vaikuttavan 80 000 lapsen elämään, Plan Suomi 180 000 lapsen. World Vision arvioi vaikutusten ulottuvan heidän toiminnassaan pahimmillaan 230 000 lapseen, nuoreen ja aikuiseen.

”Saatava säästö on valtion menoihin nähden minimaalinen, mutta sillä on tuhoisat vaikutukset maailman kaikkein köyhimpien ihmisten elämään”, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen mediatiedotteessa.

Yritystoimintaa kehitysavun sijaan

Leikkauksien yhteydessä varoja lisätään yksityisen sektorin tukemiseen kehitysmaissa. Kehitysavusta siirretään 130 miljoonaa euroa laina- ja pääomasijoitusmuotoiseen yritystoimintaan. Ulkoministeriön mukaan näin raha siirtyy vastuullisten yritysten kautta kehittyviin maihin.

”Yksityisen sektorin vahvistaminen on myös kehitysyhteistyötä. Se on kansainvälisesti kehitysrahakelpoista apua”, kertoo Toivakka.

Toivakan mukaan kehitysmaissa toivotaan ennen kaikkea työpaikkoja.

”Suomi haluaa olla mukana vastaamassa kumppanimaiden pyyntöihin, ja me olemme luomassa näitä työpaikkoja. Unohtamatta, että tätä perinteistä kehitysapua tehdään jatkossa edelleen.”

Kepan mukaan rahojen siirtäminen kehitysavusta yritysten tukemiseen kyseenalaistaa laadukkaan kehitysyhteistyön.

”Kansalaisjärjestöt toimivat pitkäjänteisesti myös kehitysmaiden pienyrittäjyyden tukemiseksi. Tämä työ vaikeutuu vakavasti leikkausten vuoksi”, toteaa Lappalainen.

[toggle title=”Kommentti: Ristiriitaista apua” state=”closed”]

Suomalaisista 87 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ulkoministeriön kyselyn mukaan. Silti hallitus toteuttaa ensi vuonna historian suurimmat leikkaukset kehitysyhteistyöhön.

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysrahoitustaan YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Leikkaukset laskevat rahoituksen 0,35 prosenttiin.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) toivoo silti, että tavoitetta kohti voidaan edetä vielä tämän hallituskauden aikana. Kenties leikkaamalla lisää?

Jopa hallituksen asettama kehityspoliittinen toimikunta on arvostellut leikkauksia. Leikkausten aikataulu ja laajuus voi vaikuttaa toimikunnan mukaan nyt saavutettuihin tuloksiin.

”Moni yhteistyösuhde ja positiivinen muutosprosessi katkeaa leikkauksiin”, toteaa kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen (kd.) tiedotteessa.

Maanantaina Toivakka ilmoitti, että Suomi pyrkii lisäämään humanitaarista apua Syyriassa. Humanitaarinen apu on osa kehitysyhteistyötä, jonka rahoitusta hän on samanaikaisesti leikkaamassa.

Sovituista leikkauksista ei voida kuitenkaan hänen mukaansa tinkiä.

Ristiriitaista toimintaa.[/toggle]