Koulut huolehtivat urheilijanuorten proteiininsaannista

[metaslider id=23364]

Kaukana ovat ne ajat, kun kouluissa lautaset täyttivät maksalaatikko ja karjalanpaisti. Nyt tulevat pavut, soijat, tofut ja smoothiet. Koulut huomioivat lapsiperheiden uudet ravitsemussuositukset muun muassa urheilevien nuorten ravinnon kannalta.  

Turun kouluissa on pohdittu urheilijanuorten proteiinin saantia yhdessä Turun seudun koulujen aterioista vastaavan Arkean kanssa. Arkean palvelujohtaja Paula Juvonen kertoo heidän alkuvuodesta todenneen, että ruokalistalla oli muutama annos, joihin tarvittiin muutoksia. Ruoka-annosten sisältöä muutettiin niin, että salaattipöytään lisättiin papuja ja jälkiruoka vaihdettiin smoothieen.

Urheilulukiossa päätettiin lisäksi kuvata malliannos paperisen version sijaan ”liveversiona”. Ruoka punnitaan ja laitetaan lautaselle. Viereen merkitään annoksen sisältö, eli kuinka paljon siinä on esimerkiksi juuri proteiinia.

”Eri urheilulajeja harrastavien lukiolaisten tarpeet ovat erilaisia. Nyt he voivat laskea itse päivittäisen proteiinin tarpeensa. Jos hän on 150-kiloinen jääkiekkoilija, niin hän voi laskea sen mukaan, kuinka paljon tarvitsee proteiinia välipalalla ja päivällisellä”, kuvaa Juvonen.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille viime viikolla.

Tavoitteena keskittyä kasviksiin

Lain mukaan koululaisille pitää tarjota koulupäivän aikana ateria, joka sisältää noin kolmanneksen päivän ravinnontarpeesta. Päivän aikana syödyistä ruoista suurimman osan tulisi koostua kasvikunnan tuotteista. Kehitettävä kohta lasten ruokavaliossa onkin kasvisten syönti.

”Kouluissa on yksi kasvispäivä viikossa ja siellä on kalapäiviä ja valkoista lihaa. Ei missään koulussa taida tulla enempää kuin kahtena päivänä viikossa korkeintaan punaista lihaa”, kertoo terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo.

Juvonen kertookin punaisen lihan vähentämisen olevan heillä kestävän kehityksen periaate. Yläkouluissa ja lukioissa on kuutisen vuotta ollut joka päivä tarjolla myös kasvisvaihtoehto vapaassa valinnassa.

Vegaanius mahdollista jo päiväkodista lähtien

Alakouluissa ja päiväkodeissa puolestaan kasvisruoka toteutetaan eettisen ruokavalion tavoin, eli se pitää tilata erikseen. Tämä sen vuoksi, että linjastot ovat pienissä tiloissa eikä niihin mahdu kahta ruokaa esille.

Päiväkodeissa perusruoasta tehdään kasvisruokaversio. Yläkouluissa ja lukioissa kasvisruoka on puolestaan ihan eri vaihtoehto.

”Jos meillä on esimerkiksi nakkikastike perusruokana, kasvisruoka on erilainen vaihtoehto”, kuvaa Juvonen.

Vegaaniruoka järjestyy myös vanhempien pyynnöstä. Juvosen mukaan tällä hetkellä Turun kouluissa on vegaaneja noin kymmenen henkilöä. Kaikkiaan ruokailijoita on 25 000 koulu- ja päiväkotipuolella.

Kuusipalon mukaan kouluissa on hyvä olla mahdollisuus myös erikoisruokavalioon. ”On ideaalia, että lapsi syö samasta padasta kuin muukin perhe.”