Kriminalisointi vähentäisi koulukiusaamista

[metaslider id=15761]

Jopa 73 prosenttia koulukiusaajista olisi jättänyt kiusaamatta, jos se olisi laissa kiellettyä. Luku selviää Krista Vierimaan vuonna 2012 julkaistusta gradusta. Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) teki samana vuonna eduskuntaan lakialoitteen kiusaamisen kriminalisoinnista. Aloite on siitä asti ollut lakivaliokunnassa ja raukeaa uuden istuntokauden myötä.

“Toki kaikki muut keinot käytetään ensin, mutta jos nekään eivät ole auttaneet, pitää olla keino puuttua kiusaamiseen myös poliisin kautta”, sanoo itsekin opettajana peruskoulussa työskennellyt Heinonen.

Entinen koulukiusattu joutui muiden eristämäksi ala- ja yläkoulussa.

“Olisi helpompi, jos joku muu olisi puuttunut kiusaamiseen. Häpeä kiusaamisesta oli niin suuri, että halusin ettei kukaan saisi ikinä tietää. Tästä syystä en olisi varmaan tehnyt rikosilmoitustakaan, ellei kiusaaminen olisi mennyt todella fyysiseksi”, sanoo kiusattu.

Kiusaamisen kriminalisointi vähentäisi kiusaamista erityisesti ennaltaehkäisevästi.

“Kriminalisointi vastaisi pelkoon siitä, että aikuiset eivät puutu kiusaamiseen eikä kertominen hyödytä mitään. Jos kiusaaminen olisi rikos, lapset kokisivat, että aikuiset todennäköisemmin puuttuisivat kiusaamiseen. Tällöin he kertoisivat herkemmin sekä itseensä että toisiin kohdistuvasta kiusaamisesta. Kynnys tehdä rikos olisi myös korkeampi”, pohtii Vierimaa.

Kiusaamista tulisi tarkastella kokonaisuutena

Poliisitarkastaja Vesa Tikkalan mukaan pääsääntöisesti kaikki lakialoitteessa mainitut tekomuodot, kuten pahoinpitely ja näpistys, ovat jo rangaistavia tekoja rikoslaissa. Tikkala pohtii, että jos näin laajasti säädettäisiin koulukiusaamisesta, se voisi mennä sekaisin nykyisen lakitekstin kanssa.

Krista Vierimaa huomauttaa, että kiusaamisen kriminalisoinnissa pitäisi ottaa huomioon kokonaisuus.

“Nykyään rikoslaki pystyy reagoimaan vain yksittäisiin tekoihin. Kiusaamisessa pitäisi ottaa huomioon kokonaisuus, kun osatekoja tulee paljon ja pitkän aikavälin kuluessa. Tätä voi verrata rikoslaissa olevaan ryöstöön, joka on siis karkeasti ottaen yhdistetty pahoinpitely ja varkaus. Ryöstö on mielletty vakavammaksi teoksi kuin pahoinpitely ja varkaus yhdessä. Pahoinpitelystä ja varkaudesta voi yhdessäkin saada sakkoa, ryöstöstä ainoastaan vankeutta.”

Lisää resursseja

“Jos koulukiusaaminen kriminalisoitaisiin ja tunnustusmerkistö olisi yksityiskohtaisesti kuvattu, voi olla että ilmoituskynnys poliisille madaltuisi, jolloin resurssit tulevat vastaan”, pohtii poliisitarkastaja Tikkala.

Tikkalan mukaan lakia kiusaamisesta tulee harkita tarkkaan.

“En halua vähätellä kiusaamista, mutta pitää miettiä tarkasti kustannus-hyöty-näkökulmaa. Jos tällainen laki säädettäisiin, sille pitäisi varata lisää resursseja.”

Monet koulukiusaajat ovat alle 15-vuotiaita. Vahingonkorvausvelvollisuus on nykyisinkin alle 15-vuotiailla.

“Jos koulukiusaaminen olisi rikos, kiusaamiseen olisi suhtauduttava lähtökohtaisesti eri vakavuudella myös koskien lapsia. Puuttuminen tapahtuisi todennäköisesti lastensuojelun kautta, riippuen kunnasta”, huomauttaa Vierimaa.

“Kiusaaminen olisi saattanut loppua”

Jos Heinonen pääsee eduskuntaan, hän yrittää saada Kiusaamisen kriminalisointi -lakialoitteelle yli sadan kansanedustajan kannatuksen tai saada sen hallituksen esitykseksi.

“Kiusaamisen eteen tulee tehdä kaikki mahdollinen. En lähtisi muuttamaan rangaistuksia tai miettimään asiaa rikosoikeudellisesta vastuusta vaan saada lisää keinoja puuttua kiusaamiseen. Jos poliisi pystyisi viime kädessä puuttumaan kiusaamiseen silloin kun tilanne on erittäin vakava, niin uskon että valtaosaan se riittää”, sanoo Heinonen.

Kiusattu uskoo, että jos koulukiusaaminen olisi rikos, se olisi voinut ennaltaehkäistä suurimman osan kiusaamisesta.

“Jos koulukiusaaminen tulisi rikoslakiin, koulujen pitäisi tiedottaa hyvin asiasta. Koulussa pitäisi muutenkin käsitellä vielä enemmän kiusaamista.”

Pro gradu kiusaamisen kriminalisoinnista