Juttusarjassa käsitellään kevään 2017 kuntavaaleja. Osa 2/17.
Kuntavaalit eivät ole enää vain paikalliset vaalit, vaan puolueet panostavat vaaleihin lisätäkseen valtakunnallista kannatustaan. Kuntavaaleissa mitataan myös hallituksen politiikan kannatusta. Esimerkiksi sote-uudistus heijastuu kuntiin ja vaikuttaa sitä kautta kuntavaalien tulokseen.
[metaslider id=29434]
”Valtakunnallisuus on korostunut paljon mediassa kuntavaalien osalta. Tämä näkyy myös puolueissa, jotka orientoituvat valtakunnallisemmin. Esimerkiksi kuntavaaliavaukset ovat kuin valtakunnallisia lähtölaukauksia kuntavaaleille”, valaisee vapaa toimittaja Pekka Ervasti, joka on työskennellyt Ylen politiikan erikoistoimittajana ja politiikan toimituksen päällikkönä sekä Suomen Kuvalehden politiikan toimittajana.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen tekemän Kuntavaalit 2012 mediassa -tutkimuksen mukaan mediassa 80 prosenttia kuntavaaleihin liittyvästä uutisoinnista on valtakunnallista. Sen sijaan paikallislehdet seuraavat uutisoinnissa alueellisia tapahtumia.
Muutos panee äänestäjät harkitsemaan kuntavaalien merkitystä, vaikka paikalliset kysymykset ja ehdokkaat vaikuttavatkin äänestyspäätökseen. Äänestäjän voi olla kuitenkin vaikea ymmärtää kuntatason politiikkaa, sillä selkeää puoluejakoa ei ole.
”Kuntavaaleja pidetään yhä äänestäjien keskuudessa merkityksettöminä vaaleina muihin verrattuna, ja kuntapolitiikkaa voi olla vaikea hahmottaa vastakkainasettelun puuttuessa”, kertoo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo.
Paikallislehdissä tasapuolisuutta ilman ristiriitoja
”Paikalliset mediat keskittyvät alueellisiin kysymyksiin, kun taas suuremmissa medioissa seurataan kampanjointia kokonaisvaltaisesti”, Ervasti toteaa.
Media seuraa ehdokkaiden taustoja ja edesottamuksia, jolloin esiin nousee myös kohuja. Paikallislehdissä vältellään vastakkainasettelua ja ristiriitoja lukijoiden takia.
”Pienessä kunnassa pyritään uutisoimaan tasapuolisesti, jotta ristiriidoilta vältyttäisiin ja lukijoita haalittaisiin näin lisää. Näin pyritään myös muodostamaan kuvaa alueen tarpeista”, Railo kertoo.
Valtakunnallisella tasolla uutisoidaan suurista linjoista, mikä on harhaanjohtavaa.
”Äänestäjä kuulee koko Suomen kattavia uutisia paljon, jolloin unohtuu, ettei oman kunnan päättäjien valitseminen usein vaikuta kokonaiskuvaan juuri mitenkään”, Railo muistuttaa.
Puoluelehtien merkitys vähentynyt
50-luvulla äänestäjät saivat tietoa puolueista ja ehdokkaista puoluelehtien kautta, joita oli toistasataa Suomessa.
”Nykyään jokaisella puolueella on yleensä yksi puoluelehti”, Railo toteaa.
Kuntavaalijulkisuutta käsitellään nykyään melko vähän mediassa, ja toimittajat keskittyvät puhumaan politiikasta yleisellä tasolla eikä kohujen kautta.
Lähteet:
Tuoreimmat
-
Hiphop-artistille tekoäly on toimiva apuväline, mutta yhä useampi musiikintekijä suhtautuu siihen kriittisesti
-
Palopelastajat kohtaavat asioita, joita muut eivät näe koko elämänsä aikana
-
Kirjeet ja päiväkirjat 200 vuoden takaa paljastavat, miltä hätä Turun palon keskellä tuntui
-
"Cosplay-kilpailut ovat käsityön ja teknisten töiden estradi", sanoo tuottaja Aada Harju
-
Omalle alalle voi työllistyä mutkien kautta
-
Unelmana keskittyä täyspäiväisesti jääkiekkoon – pelaajat toivoisivat edes pientä korvausta
-
Sosiaalinen media on monelle ainoa paikka olla oma itsensä
-
Armeijan valinneet naiset kannattavat koko ikäluokkaa koskevia kutsuntoja
-
Ilmaiset ja edulliset vapaa-ajan mahdollisuudet kiinnostavat nuoria
-
Opiskelijoiden taidenäyttely kutsuu pysähtymään arveluttavan maailman keskellä