Juttusarjassa käsitellään kevään 2017 kuntavaaleja. Osa 2/17.
Kuntavaalit eivät ole enää vain paikalliset vaalit, vaan puolueet panostavat vaaleihin lisätäkseen valtakunnallista kannatustaan. Kuntavaaleissa mitataan myös hallituksen politiikan kannatusta. Esimerkiksi sote-uudistus heijastuu kuntiin ja vaikuttaa sitä kautta kuntavaalien tulokseen.
[metaslider id=29434]
”Valtakunnallisuus on korostunut paljon mediassa kuntavaalien osalta. Tämä näkyy myös puolueissa, jotka orientoituvat valtakunnallisemmin. Esimerkiksi kuntavaaliavaukset ovat kuin valtakunnallisia lähtölaukauksia kuntavaaleille”, valaisee vapaa toimittaja Pekka Ervasti, joka on työskennellyt Ylen politiikan erikoistoimittajana ja politiikan toimituksen päällikkönä sekä Suomen Kuvalehden politiikan toimittajana.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen tekemän Kuntavaalit 2012 mediassa -tutkimuksen mukaan mediassa 80 prosenttia kuntavaaleihin liittyvästä uutisoinnista on valtakunnallista. Sen sijaan paikallislehdet seuraavat uutisoinnissa alueellisia tapahtumia.
Muutos panee äänestäjät harkitsemaan kuntavaalien merkitystä, vaikka paikalliset kysymykset ja ehdokkaat vaikuttavatkin äänestyspäätökseen. Äänestäjän voi olla kuitenkin vaikea ymmärtää kuntatason politiikkaa, sillä selkeää puoluejakoa ei ole.
”Kuntavaaleja pidetään yhä äänestäjien keskuudessa merkityksettöminä vaaleina muihin verrattuna, ja kuntapolitiikkaa voi olla vaikea hahmottaa vastakkainasettelun puuttuessa”, kertoo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo.
Paikallislehdissä tasapuolisuutta ilman ristiriitoja
”Paikalliset mediat keskittyvät alueellisiin kysymyksiin, kun taas suuremmissa medioissa seurataan kampanjointia kokonaisvaltaisesti”, Ervasti toteaa.
Media seuraa ehdokkaiden taustoja ja edesottamuksia, jolloin esiin nousee myös kohuja. Paikallislehdissä vältellään vastakkainasettelua ja ristiriitoja lukijoiden takia.
”Pienessä kunnassa pyritään uutisoimaan tasapuolisesti, jotta ristiriidoilta vältyttäisiin ja lukijoita haalittaisiin näin lisää. Näin pyritään myös muodostamaan kuvaa alueen tarpeista”, Railo kertoo.
Valtakunnallisella tasolla uutisoidaan suurista linjoista, mikä on harhaanjohtavaa.
”Äänestäjä kuulee koko Suomen kattavia uutisia paljon, jolloin unohtuu, ettei oman kunnan päättäjien valitseminen usein vaikuta kokonaiskuvaan juuri mitenkään”, Railo muistuttaa.
Puoluelehtien merkitys vähentynyt
50-luvulla äänestäjät saivat tietoa puolueista ja ehdokkaista puoluelehtien kautta, joita oli toistasataa Suomessa.
”Nykyään jokaisella puolueella on yleensä yksi puoluelehti”, Railo toteaa.
Kuntavaalijulkisuutta käsitellään nykyään melko vähän mediassa, ja toimittajat keskittyvät puhumaan politiikasta yleisellä tasolla eikä kohujen kautta.
Lähteet:
Tuoreimmat
-
Hyväntekeväisyyskampanja sai alkunsa opiskelijan ideasta – järjestöille lahjoitukset entistä tärkeämpiä
-
Performanssi- ja videotaide osana Turun Taidelainaamon valikoimaa – “Odotamme ensimmäistä rohkeaa asiakasta”
-
Papukaija herättää paljon huomiota, mutta sen hoito vaatii asiantuntemusta
-
Ampuminen vaatii täyden keskittymisen ja poistaa stressin tehokkaasti
-
Valmennuksen kautta sijaisvanhemmaksi
-
Tatuoinnin hintaan vaikuttaa tekoaika eikä pienikään kuva ole aina halpa
-
Turun iltalukion opiskelijat ovat jatkuvasti nuorempia – aikuiset lukevat kieliä huvin vuoksi
-
Löytyykö vintageaarteita vielä tulevaisuudessa?
-
Maskin takana
-
Aaron Charles joutui kokemaan räikeää rasismia kotimatkalla