Lapset ja nuoret eivät koe tulevansa kuulluiksi oppilashuollossa

[metaslider id=14996]

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan vakavien aiheiden yhteydenotot ovat lisääntyneet Lasten ja nuorten puhelimeen, nettikirjepalveluun ja chattiin. Tiistaina julkaistun tiedotteen mukaan nuoret kokevat, etteivät he tule koulujen oppilashuollon puitteissa kuulluksi ja ymmärretyksi.

17-vuotias, vain etunimellään esiintyvä Ida linjaa vahvasti, ettei koulun oppilashuoltoa koeta helposti lähestyttäväksi.

”En todellakaan voisi kuvitella meneväni juttelemaan asioistani jollekin ventovieraalle tyypille koulun terveydenhuollossa.”

Tällä hetkellä lukiossa ensimmäistä vuottaan opiskeleva Ida kokee, ettei oppilashuollon tarjoamia palveluita markkinoida oikein.

”Jos oppilashuolto olisi helpommin lähestyttävissä esimerkiksi sosiaalisen median kautta, voisi se madaltaa kynnystä vaikeista aiheista puhumiseen.”, Ida linjaa.

”Markkinoikaa” oppilashuollon palvelut paremmin ja uskokaa nuoria

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Auttavien puhelin- ja nettipalveluiden päällikön Tatjana Pajamäen mukaan oppilashuollon palvelut tulisi tehdä helposti lähestyttäviksi ja koko palvelurakennetta tulisi miettiä lapsien näkökulmasta.

”Yksinkertaisimmalla tavalla oppilashuollossa voidaan auttaa lapsia kysymällä heiltä itseltään miten he haluavat tulla kohdatuiksi ja mikä on heille helppo ja hyvä tapa. Olisi myös uskottava siihen mitä lapset ja nuoret sanovat.”

Koulujen oppilashuollossa toimivat ammattilaiset ovat monesti ainoat tukipalvelut, jotka ovat helposti lapsen saatavilla, ja jotka lapset tietävät. Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin tulleista yhteydenotoista voi päätellä, että lasten ja aikuisten kohtaamisissa kouluissa on vielä paljon parannettavaa.

”Oppilashuollon ”markkinoinnissa” tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten helposti lähestyttäväksi ne palvelut on tehty. Tietävätkö kaikki lapset ja nuoret miten esimerkiksi aikoja varataan, missä tilanteissa voi mennä puhumaan ja mitä siellä sitten tapahtuu?”, Pajamäki toteaa.

Liian vähän aikaa

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki velvoittaa kuntaa tarjoamaan opiskelijoille kuraattorin ja psykologin palveluja. Aikoja yksittäisiin tapaamisiin ei ole tarpeeksi, eikä aikoja saa riittävän usein.

”Uusi oppilashuoltolaki on rampa. Tarkoitus on ollut hyvä, mutta laki on kuitenkin hankaloittanut oppilashuollon toimintaa. Sellaisissa kouluissa joissa oppilashuolto aiemmin toimi, ei ole enää vanhoja rutiineita. Nykyään pitää kysyä kauheasti lupia niin oppilailta, kuin vanhemmilta.”, kertoo vastaava koulupsykologi Seija Anttila.

Anttilan mukaan esimerkiksi moniammatillisten oppilashuoltotapaamisten järjestäminen on hankalaa, eikä kukaan halua ottaa vastuuta, koska systeemi on monimutkainen.

”Vaikka nyt onkin tämä hoitotakuu, niin lapset voivat silti joutua odottamaan vapaita aikoja. Kuraattorit ja psykologit ehtivät olemaan samoilla kouluilla vain vähän. Jos esimerkiksi kuraattori sattuu olemaan koululla maanantaina ja lapsella tai nuorella on murhe mielessään tiistaina, niin siinähän täytyy sitten viikko odottaa sen murheen kanssa.”

Anttila kertoo kokevansa jatkuvasti riittämättömyyden tunnetta työssään, kun aika omaan työhön ei tunnu riittävän.

”Esimerkiksi peruskoulun puolella meillä on Turussa 14 vakituista koulupsykologia, joka ei ole riittävästi. Ja kun meillä tapahtui tämä organisaatiomuutos ja oli näitä tasa-arvorahoja, niin meillä oli palkattuna ylimääräisiä kuraattoreita ja koulupsykologeja, mutta sitä rahaa ei enää ole. Henkilökunta vähenee ja meidän täytyy jotenkin pystyä jakamaan se jäljellä oleva henkilökunta useampaan toimipisteeseen.”