Lehdistö avoin kritiikille -lukijoilta pitää tulla haukkujakin

[metaslider id=13711]

Tutka uutisoi aiemmin, että suomalaiset luottavat niukasti mediaan. Osittainen subjektiivisuus voi olla syynä miksi paikallisiin lehtiin luotetaan vähemmän kuin valtakunnan mediaan.

“Turkulaisen keskeinen tehtävä on edistää asioita, jotka ovat hyviä turkulaisille ja Turun kaupungille esimerkiksi elinkeinoelämää ajatellen – mikä on eri asia kuin täydelliseen objektiivisuuteen pyrkiminen”, pohtii Turkulaisen päätoimittaja Janne Kaijärvi.

Turkulaisen yksi määrittävä tekijä on paikallisuus, jolloin uutiskynnys on erilainen kuin valtakunnan medialla. Kaijärven mukaan kansan luottamusta valtakunnan mediaa kohtaan saattaakin lisätä se, että esimerkiksi Helsingin Sanomat on enemmän niin sanotusti isojen asioiden kanssa tekemisissä. Myös resurssit ovat erilaiset: suuremmassa mediassa yhteen juttuun ehditään käyttää enemmän aikaa.

Anna Matikaisen viime vuonna julkaistun pro gradu -tutkielman mukaan valtakunnan mediaan luotetaan joissain asioissa enemmän kuin paikalliseen. Kaijärvi ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka pitävät tätä mielikuvakysymyksenä. Paunonen ei lähtisi arvottamaan jotain journalismia paremmaksi kuin toista: sekä alueellisilla, että paikallisilla välineillä on tärkeä tehtävä.

Toimitukseen tarvitaan erilaisia ihmisiä 

Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka arvelee mediakriittisen ajattelun lisääntyneen. Asiat ovat Mukan mielestä hyvin, jos kritiikkiä ja haukkujakin tulee sopivasti eri puolilta.

“Helsingin Sanomien periaateohjelman mukaan lehden tulisi antaa pikemminkin rakennuspuita mielipiteen muodostumiselle kuin valmiita vastauksia,” pohtii Mukka.

Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Timo Paunosen mielestä ei kuulosta hyvältä, jos kansalaiset kokevat, etteivät saa luotettavaa tietoa mediasta. Lähtökohtaisesti Ilta-Sanomien juttujen taso pyritään pitämään niin korkealla, että lukijan luottamus syntyisi.

“Ilta-Sanomissa tekemisen lähtökohtana on kiinnostavuus, mikä koskee kaikkea viihteestä politiikkaan.”

Mukka pohtii myös, että toimituksessa on oltava eri tavalla ajattelevia ihmisiä, ettei päättelyketju mene kaikilla samalla tavalla. Yleissivistys on kuitenkin kaikille toimittajille tärkeää.

Verkon ”klikkijournalismi”

Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Timo Paunonen pitää klikkausjournalismia huonona terminä. Klikkauksia seurataan, koska kävijöistä kilpaillaan. Verkossa pätevät samat säännöt kuin muussa journalismissa. Paunosen mukaan tieten tahtoen ei katteettomilla lupauksilla houkutella klikkaamaan, tosin joskus voi sattua virheitä.

Myös Mukan mielestä sanaa klikkijournalismi käytetään ylenkatsovassa mielessä, jolloin toimittajan työtä ei arvosteta.

“Hyvän otsikon tarkoitus on houkutella lukija lukemaan aiheesta, josta hän ei tiennytkään olevansa kiinnostunut. Tylsä sen ei tarvitse olla, kate pitää toki aina löytyä.”