[metaslider id=16920]
Tyttöjen ja poikien talot ovat nuorison suosiossa. Pojille ja tytöille on tärkeää sopeutua johonkin yhteisöön, mikä ei aina välttämättä onnistu. Pojille ja tytöille suunnattu toiminta kiinnostaa nuoria muun muassa oman identiteetin ja itsevarmuuden kohottamisen vuoksi.
”Viime vuonna yksittäisiä täysi-ikäisiä kävijöitä oli 192 ja vastaava luku alaikäisten kohdalla oli 191”, kertoo Turun Tyttöjen Talon ohjaaja Annika Lehtomaa.
Maahanmuuttajanuorten keskuudessa Tyttöjen Talo tarjoaa paikan, jossa voi kasvattaa omaa sosiaalista piiriään valtaväestön keskuudessa. Maahanmuuttajatyttöjen osuus kävijöistä on ollut noin 25-30 prosentin luokkaa.
”Tietysti välillä on ollut ryhmiä, joihin ei välttämättä ole tullut ollenkaan osallistujia. Tämä on saattanut johtua esimerkiksi huonosta markkinoinnista. Välillä taas on ollut varasijalla asti ihmisiä jonossa. Viime aikoina suosittuja ovat olleet yli 20-vuotiaiden Siskot-ryhmä sekä luova tanssi”, ynnää Lehtomaa.
Rooleista halutaan riisuutua
Tyttöjen Talon ryhmät ovat nuorille ilmaisia ja se on Lehtomaan mukaan yksi suosion takaajista. Lisäksi se, että Talolla saa tukea oman itsetuntonsa ja paikkansa etsimiseen.
”Turvallisessa yhteisössä voi etsiä omaa identiteettiään ja esimerkiksi tutkia ja kyseenalaistaa omassa elämässä vaikuttavia rooleja”, Lehtomaa kertoo.
Poikien vastaavanlaisille kohtaamispaikoille on myös tarvetta. Helsingin Poikien Talon yksikön johtajan, Kalle Laanterän, mukaan sellaiset pojat etsivät tukea, jotka eivät koe sopeutuvansa esimerkiksi koulu- tai nuorisotaloympäristöön. Hän on samoilla linjoilla Lehtomaan kanssa siitä, että Talolle voi tulla kuka vain ilman pelkoa siitä, että leimataan johonkin rooliin.
Jokainen yksilö halutaan kohdata
”Pojille on myös merkityksellistä yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Olemme huomanneet, että kaikenlainen tekeminen on hyvä väline poikien kanssa kommunikoimiseen. Toisaalta pojille herkästi tarjotaan pelkkää toimintaa, eikä nähdä sitä, että pitäisi tarjota jotain muutakin”, Laanterä pohtii.
Laanterän mukaan Poikien Talolle saatetaan tulla ensin juttelemaan työntekijän kanssa kahdestaan ja sitten jäädään ryhmien toimintaan mukaan. Toiset taas haluavat ensin tutustua avoimeen toimintaan ja sitten vasta huomaavat, että olisi otollinen tilaisuus puhua mieltä askarruttavista asioista.
”Emme edes oikeastaan tavoittele mitään suuria massoja. Esimerkiksi nuorisotaloilla voi käydä todella paljon ihmisiä illassa, mutta meille on tärkeää, että jokainen nuori tulisi yksilönä kohdatuksi”, Laanterä selventää.
Juttua muokattu 28.4.2015.
Tuoreimmat
-
Salitreeni tuo voimaa opiskeluarkeen – ”Lyhytkin liikuntakerta on sijoitus omaan hyvinvointiin”
-
Revive Podcast: Interactions with local people sparked an inspiration for the art
-
Tutka Podcast: Juoruilu on sosiaalista liimaa
-
Turku uusin silmin: “Muuttaisin tänne, jos täällä ei olisi näin kylmä”
-
Aslihan Özgül opettelee suomea, mutta hänelle puhutaan englantia
-
Au pair -elämää Venetsiassa kahden kulttuurin silmin
-
Turku uusin silmin: Inspiraatiota Suomen värimaailmasta
-
Skanssin biodiversiteettipuistossa syntyy Turun oma siemenseos
-
Turun alueen koulujen ylijäämäruoka jaetaan vapaaehtoisvoimin – ”Tämä on konkreettista auttamista”
-
Pimeys laukaisee dominoefektin kehossa, oireisiin vaikuttaa myös perimä