Maatilat elävät murroskautta

[metaslider id=15845]

Suurin osa suomalaisista maatalousyrittäjistä saavuttaa eläkeiän 10 vuoden sisällä. Tilanjatkajaa ei maatalouden nykyisessä taloustilanteessa ole helppo löytää. Maatilat ovat muuttumassa perheviljelmistä suuriksi tehotuotantotiloiksi.

”Ei olla kyllä ajateltu ketään jatkamaan tätä vastuuta meidän eläkkeelle jäämisen jälkeen”, kertoo 62-vuotias varsinais-suomalainen maanviljelijä.

”Kyllä tulevaisuudessa tällä alalla pärjääminen on vaikeaa. Ei tämä varmasti ole se varmin toimeentulo. Kyllä minä näen maatalouden luisuvana ammattina”, viljelijä jatkaa.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari kertoo, että maanviljelijöiden korkea keski-ikä kertoo juuri siitä, että jatkajia ei ole. Myös maanviljelijän mukaan perheviljelmä on nykyään harvinaisuus.

”Maatalouden taloudellinen tilanne laittaa varmasti nuoret miettimään. Toisaalta myös päätös tilan vieraalle myymisestä on usein vaikea”, Huotari selventää.

Hän kertoo kuitenkin, että viime vuonna tiloja siirtyi jatkajille poikkeuksellisen paljon, koska vuoden vaihteessa tuli voimaan uusia säännöksiä tilan jatkamista koskien ja monet halusivat tehdän vaihdoksen ennen niiden voimaantuloa.

”Esimerkiksi tilan jatkamiskelpoisuuden kriteereitä kiristettiin. Tämä sai varmasti ainakin pientilalliset siirtämään tilan jatkajalle sen pelossa, että kiristysten jälkeen tila ei ehkä enää täyttäisikään kriteereitä”, Huotari kertoo.

Ei kuitenkaan niin musta tulevaisuus

Alle 35-vuotiaiden osuus viljelijöistä on 10 prosenttia ja se näkyy myös ammattiopisto Livian maatalousalan perustutkinnon linjalla.

”Suoraan peruskoulusta tulee vähemmän hakijoita. Ehkä alalla on menossa sellainen murrosvaihe, jossa peruskoulusta pääsevien nuorien pitää valita ala, jossa työskennellä siihen asti, kun he ottavat nelikymppisinä sitten sen kotitilan haltuun”, opiston maatalouden tuntiopettaja Timo Teinilä kertoo.

Hänen mukaansa aikuislinjalla on enemmän hakijoita ja työvoimapoliittisiin maatalouden koulutuksiin on ollut jopa tunkua. Teinilä teilaisi ajatuksen maatalouden mustasta tulevaisuudesta.

”Kun tilakoot nyt kasvavat, niin myös työvoiman tarve kasvaa”, hän kertoo ja jatkaa: ”Myös tilarakenteet ovat muuttumassa. Tulevaisuudessa voi mahdollisesti tilaa hoitaa työmies ja isäntäväki ei välttämättä itse ole edes kotona.”

Maataloudesta tulossa sivutyö

EU:hun liittymisen jälkeen suomalaisten tilojen määrä on puolittunut. Viime vuonna eniten väheni kotieläintilojen määrä, joka pieneni viisi prosenttia. Viljelytilat vähenivät kolme prosenttia.

”Me pidimme uutta sikalaa vuodesta 2000 vuoteen 2011, jonka jälkeen se lopetettiin kannattamattomana. Sen jälkeen tilalla on viljelty viljaa ja öljykasveja”, maanviljelijä sanoo.

Päivi Huotarin mukaan yhä useampi tila jatkaa viljan viljelyä sivutoimisena yrittäjänä. Myös maanviljelijä itse kertoo, että vähintään toisen tilallisista pitäisi käydä muussa työssä, jotta maataloudella elää.

”On oltava hyvä virka, jotta saa rahoitettua tätä maataloutta”, maanviljelijä kertoo tulevaisuuden näkymästä.