Masennus opiskelijoiden yleisin syy hakea apua

[metaslider id=16435]

Ammattikorkeakoulussa opiskeleva, masennukseensa hoitoa hakenut Tiina kertoo, että kynnys ottaa yhteyttä oli suuri, mutta apua sai kuitenkin helposti.

” Pääsin vastaanotolle suhteellisen nopeasti, koska olin soittaessani aika itkuinen ja luulen tämän nopeuttaneen avunsaantia. Olin luvannut itselleni hakea apua tilanteeseeni ja olen tyytyväinen, että tein niin.”

Apua kannattaa osata pyytää oikealla tavalla. Myös toinen korkeakouluopiskelija Pauliina sanoo päässeensä hoitoon nopeasti.

“Vastaanotolle pääsy oli suhteellisen helppoa, kun selvitin heille taustani”, kertoo Pauliina.

Jonotus psykologille kestää yleensä kaksi kuukautta.

Kiusaamisen jälkiseuraukset yleinen syy lukioikäisten hoitoon hakeutumiselle

Lukiopsykologi Anu Puukka toteaa, että myös lukioikäisillä nuorilla kynnys hakeutua hoitoon on madaltunut.

“16-20-vuotiailla yleisimpiä syitä hakeutua hoitoon ovat erilaiset tunne-elämän oireilut, kuten masennus ja ahdistuneisuus.”

Masennuksen taustalla on monenlaisia syitä. Esimerkiksi vaikeat perhetilanteet saattavat aiheuttaa nuoressa oireilua.

“Kiusaaminen on yllättävän yleistä peruskouluissa, mutta sen seuraukset näkyvät yleensä vasta lukioikäisissä. Kiusaamiskokemusten synnyttämät psyykkiset oireet tulevat usein esiin viiveellä”, Puukka kertoo.

Puukan mukaan avunhakijoiden määrä on lisääntynyt vuosien mittaan. Syynä tähän saattaa olla tietoisuus siitä, että on olemassa lukiopsykologi, jonka puoleen voi kääntyä mieltä painavissa asioissa.

Apua kannattaa hakea heti kun siltä tuntuu

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kohdalla ei ole tapahtunut suuria muutoksia siinä, miksi psykologin vastaanotolle hakeudutaan. Psykologiin otetaan yhteyttä yleensä elämänhallintaan liittyvissä ongelmissa tai opiskelumotivaation puutteen takia.

“Yliopistossa opintopsykologi tekee enemmän psykologista työtä. Ammattikorkeakoulussa opintopsykologi on yleensä se, kehen otetaan ensimmäiseksi yhteyttä. Hän ohjaa opiskelijan eteenpäin, mikäli tarvetta siihen on”, kertoo Turun ammattikorkeakoulun opintopsykologi Satu Salmi, joka on toiminut opintopsykologina myös yliopistolla.

Salmen mukaan yhteiskunnallisilla asioilla, kuten lamalla, ei ole vaikutusta hoitoon hakeutumisen kannalta. Opiskelijoiden mieltä painavat yleensä opiskelupaikkaan, työn saamiseen ja seurusteluun liittyvät asiat.

Salmi toivoo, että kynnys hakeutua hoitoon ei olisi korkea, vaan apua haettaisiin mikäli vähänkään tuntuu siltä.

“Apua uskalletaan nykyään hakea entistä helpommin”, hän toteaa.