Media

Uutiset

Ikäihmiset voivat jäädä netin kelkasta tahtomattaan

admin

BANNERIMEDIAKASVATUS

Juttusarjassa käsitellään mediakasvatuksen tilaa eri ikäryhmissä ja sen tulevaisuutta. Osa 5/9.

[metaslider id=23880]

Vanhusten mediakasvatus lähtee laitteiden käytön opettelusta. Kuitenkin vasta viime vuonna on alettu tuottamaan mediakasvatuksellista aineistoa ikäihmisille. Usein vanhukset ajattelevat netin olevan pelkkään tiedonhankintaan, eivätkä hahmota sen muita ulottuvuuksia.

“On hirveän iso porukka, joka olisi halukas hyppäämään tietokonemaailmaan, mutta kun he eivät ole koko elämässään törmänneet siihen”, kertoo Rita Mannila.

Mannila on 68-vuotias sisältötuutori. Hän opastaa ikäihmisiä teknisten laitteiden ja median käytössä osana Netikäs-projektia. Eläkkeellä olevalle laboratoriohoitajalle tietokoneiden kanssa työskentely on töiden kautta tuttua. Ensimmäisen tietokoneen hän hankki vuonna 1989. Paperisia lehtiä hänelle ei enää tule, ne on helpompi lukea sähköisinä.

Rita Mannila katselee toisen sisältötuutorin tekemää videota.

Mannila kertoo vanhusten pelkäävän internetiä. Se on heistä outo elementti eivätkä he ole tottuneet jakamaan asioitaan. Tärkeintä on lähteä liikkeelle vaikka passiivisena median käyttäjänä, lukea ja seurata sisältöä ja aktivoitua pikkuhiljaa.

“Seuraat, katselet ja tavallaan haistelet, että mikä tämä juttu on. Olen vakoillut ja katsellut, mitä meidän nuoret tekee. Ei meillä tämän ikäisillä ole valmiiksi mitään käsitystä, mikä tämä mediakuvio on”.

Vanhukset jäävät ulkopuolisiksi tahtomattaan

Samoja teemoja on pohtinut yhteiskuntatieteiden tohtori Noora Talsi väitöskirjassaan Kodin Koneet. Teknologioiden kotouttaminen, käyttö ja vastustus. Hänen mukaansa vanhukset erottuvat muusta väestöstä siten, että he eivät tiedä, mitä mahdollisuuksia mobiililaitteet tai sosiaalinen media voisi tarjota. Sen takia ei olla kiinnostuneita ottamaan selvää ja jäädään ulkopuolelle. Kyse ei ole siitä, että tietoisesti vastustettaisiin teknologiaa.

Yhteiskuntatieteiden tohtori
Noora Talsi

“Eläkkeelle jäädessä kännyköiden ja läppäreiden lisäksi lähtee myös työpaikan tarjoama tuki niille laitteille. Silloin voi olla isompi kynnys lähteä hakemaan apua ulkopuolelta. Jos laite on ollut pitkälti työkäytössä, ei nähdä enää tarpeellisena, että sitä käytettäisiin vapaa-ajalla tai ei ole tarvetta”, kertoo Talsi.

Vihdoin mediakasvatuksellista aineistoa vanhuksille

“Ikääntyvien mukaan heidän netinkäyttönsä on pitkälti asioiden hoitamista. Esimerkiksi matkojen varaamista ja tiedon etsimistä palvelusta. Uutissivustot ovat suosittuja ja sähköpostia käytetään yhteydenpitoon. Televisio tarjoaa viihtymisen välineen ja netti on ollut tiedonhakemisen kanava”, kuvaa Talsi.

Mediakasvatusseuran koordinaattori Rauna Rahjan mukaan yksityisyyden ja julkisuuden erottaminen voi olla ikäihmisille haastavaa. On totuttu vastaanottamaan mediaa, eikä niinkään osallistuttu julkiseen keskusteluun.

Mediakasvatusseura ry, 2015, henkilökuvat
Mediakasvatusseuran
koordinaattori
Rauna Rahja

Rahjan mukaan ikäihmisiltä tämä vaatii uudenlaisen roolin ja näkökulman omaksumista. Herkästi mediakasvatus painottuu hyötyyn ja tehokkuuteen, mutta tärkeää on muistaa myös viihtyminen ja mediasta nauttiminen.

“Opastetaan, miten esimerkiksi tabletti otetaan käyttöön, mutta sisällöntarkastelua ei juuri ole. Miten käyttää, miksi käyttää ja miten käyttäytyä? Sitä puolta ikäihmisille on todella vähän”, kertoo LähiVerkko-projektin projektisuunnittelija Ida-Maria Pankka.

Lähi-Verkko-projektin
projektisuunnittelija
Ida-Maria Pankka

LähiVerkko-projektin Netikäs-mediasivistysmateriaali vastaa tähän. Projektin tavoitteena on parantaa ikäihmisten sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä tietotekniikkaa käyttäen. Viime vuonna käynnistynyt Netikäs on kuuden teeman materiaalisarja, jota voidaan käyttää apuna esimerkiksi erilaisissa pienryhmissä. Tiedon lisäksi materiaali sisältää kysymyksiä ja ikäihmisten kokemuksia tietystä teemasta.

“Pohditaan, miksi luetaan esimerkiksi Helsingin Sanomia tai miksi Ylen uutiset on pääasiallinen median lähde. Miksi se ei ole esimerkiksi verkkolehti tai jokin sosiaalisen median kanava”, summaa Pankka.

Juttusarjan seuraavassa osassa käsitellään EU:n lakiehdotusta “some K16” sekä pohditaan kenen vastuulla mediakasvatus on.

Juttusarjassa aikaisemmin ilmestynyt:
Turun päiväkodeista noin neljäsosa perehtynyt mediakasvatukseen
Turun alakoulujen välillä suuria eroja mediakasvatuksessa
Some ei näy yläkoulujen opetuksessa
Kirjasto avaa aikuisille median saloja