Suomalaiset tiedostavat käyttötavaroiden eettisyyden ja ekologisuuden paremmin kuin koskaan. Nahkatuotteissa kuluttaja on ristiriitojen äärellä. Toisaalta aito nahka on eläinperäistä ja sillä on useita erilaisia ympäristövaikutuksia, tekonahka puolestaan valmistetaan huonosti maatuvista, epäekologisista materiaaleista.
Ekologisuutta ja eettisyyttä arvostavat asiakkaat kamppailevat kenkä- ja asustekaupoilla vaihtoehtojen välillä. Aidon nahan ja polyuretaaninahan välillä on suuria eroja. Tekonahka on todellisuudessa useimmiten muovia, joka valmistetaan rajallisesta ja epäekologisesta materiaalista, öljystä. Tästäkin huolimatta monet pitävät tekonahkaa ekologisempana vaihtoehtona.
”Keinonahka on parempi valinta. Animalia kannustaa ihmisiä valitsemaan eläinystävällisiä vaihtoehtoja, ja nahan suhteen keinonahkatuotteet ovat tällaisia. Nahka on lihan jälkeen tuotantoeläimen ruhon arvokkain osa, ei siis pelkkä sivutuote”, kertoo Mai Kivelä, eläinten oikeuksia edistävän kansalais- ja asiantuntijajärjestö Animalian toiminnanjohtaja.
Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius on Kivelän kanssa samoilla linjoilla.
”Nahkatuotteet eivät ole ympäristöystävällistä. Niiden hiilidioksidipäästöt esimerkiksi turkistarhauksessa ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleihin verrattuna siitä huolimatta, että keinonahkatuotteissa käytetään öljyä. Eläinten pito aiheuttaa lisäksi huomattavia rehevöittäviä ja happamia päästöjä vesistöihimme. Lisäksi nahkatuotteiden valmistus vaatii paljon energiaa”, Stranius toteaa.
Käyttömukavuus on hintaa tärkeämpää
Jalkineissa suomalaiset kuitenkin suosivat edelleen aitoa nahkaa. Kauppakeskus Myllyn Kookengän kauppias Päivi Holmijoki kertoo nahkatuotteiden suosion jopa kasvaneen viime vuosina.
”Meiltä ehdottomasti ostetaan ihan aitoa nahkaa enemmän. Se johtuu todennäköisesti siitä, että ihmiset haluavat laadukkaampia, kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä tuotteita”, Holmijoki kertoo.
Nahkatuotteiden parissa työskentelevä suutari Arto Loimukari pitää nahkaa myös ehdottomasti parempana vaihtoehtona.
”Nahka muotoutuu, ei ole niin hiostava, on kestävämpi ja siinä on paljon ominaisuuksia, joita tekonahasta puuttuu. Nahka on myös kestävyytensä ansiosta ehdottomasti ympäristöystävällisempi vaihtoehto”, Loimukari luottelee.
”Toki tekonahka on edullisempaa, mutta nahka on aina kestävämpi ja mukavampi käytössä. Käyttömukavuus aidossa nahassa on ihan toista luokkaa”, Holmijoki jatkaa.
Materiaalin ekologisuus muodostuu useasta tekijästä
Tampereen teknillisen yliopiston materiaaliopin projektitutkija Arja Puolakka kertoo, ettei kysymykseen tuotteen ekologisuudesta ole yhtä oikeaa vastausta.
”Valmistusprosessi on suuri tekijä tuotteen ekologisuudelle. Toki nahankin tuotannossa materiaalille tehdään aika rankkojakin toimenpiteitä ja siitäkin tulee saastetta. Tosin öljypohjaisuus tekonahkatuotteissa on suuri, epäekologinen tekijä”, Puolakka summaa.
”Sekä keinonahkaan että nahkaan liittyy ympäristöä kuormittavia tekijöitä. Nahkateollisuus aiheuttaa ympäristöongelmia muun muassa kotieläinten kasvatuksen sekä nahkatavaroiden muokkauksen ja värjäyksen kautta. Maailman nahkatavaroista lähes kaikki parkitaan kromikäsittelyllä. Käsittelyn yhteydessä ympäristöön pääsee runsaasti haitallisia aineita”, kertoo Animalian Mai Kivelä.
”Oikea nahka varmasti maatuu nopeammin ja paremmin, vaikka sitä nykyisin niin kovasti käsitelläänkin. Tekonahassa on kuitenkin tekokuitua ja sellaisia materiaaleja jotka eivät välttämättä maadu, varsinkaan jos ne eivät saa valoa vuosikymmeniin tai pidempään aikaan”, kertoo Arja Puolakka.
Tuoreimmat
-
Kahvin korkeasta markkinahinnasta huolimatta lounaskahvi on opiskelijoille edullinen
-
Käytettynä ostaminen kertoo tiedostavasta kuluttajasta
-
Tutka seurasi valokuvaajan työtä Suomen Joutsenen takilaremontin aikana
-
Kehittynyt teknologia ei ole rantautunut salibandyyn – miesten pääsarjassa asia on monesti resurssikysymys
-
”Kyllä mä osaan ja pärjään” – Iina Gröhn löysi Wellnessmalli-kisamatkalta uudenlaisen itsevarmuuden
-
Turkulainen Tapio Vainisto on rakentanut viuluja käsin yli 40 vuotta
-
Minkälaisia asioita aikuiset olisivat halunneet, että heidän lapsuudenkodeissaan olisi käsitelty?
-
Krapulaton kulttuuri on nousemassa
-
Sijaiskotitoiminta auttaa kodittomia kissoja tottumaan ihmisiin – ”On ihanaa, kun ne pääsevät omiin koteihin”
-
Iris Laineste toteutti unelmansa – Kissakahvila Mirri tuo kissojen rauhan keskelle Turun keskustaa