"Naisella on urheilutoimittajan paikkaa hakiessa etulyöntiasema"

[metaslider id=13348]

”Uskon, että naisella on urheilutoimittajan paikkaa hakiessa etulyöntiasema, jos hän on yhtä hyvä kuin mies. Näin minulle ovat sanoneet eri medioiden pomot. He haluaisivat etenkin hyvän naistoimittajan,” Laajasalon opiston urheilutoimittajakoulutuksesta vastaava Erika Panttila-Keskinen kertoo.

Pelkän toimitusten tasa-arvoistamisen lisäksi syitä on muitakin.

”Mediat haluavat urheilutoimituksissa näkyvän enemmän naisia. Se on samalla erottautumista”, Panttila-Keskinen jatkaa.

Ylelle on viime vuosina palkattu runsaasti naisurheilutoimittajia. Yle Urheilun toimituspäällikkö Marko Krapun mukaan sukupuolella ei kuitenkaan ole työnhaussa merkitystä.

”Meillä ei missään nimessä sukupuoli ole valintakriteeri, kyllä tänne valitaan ihan ammattitaidon perusteella. Se on ollut ehkä sattumaa, että naistoimittajia on palkattu paljon”, Krapu kertoo.

Naiset hakeutuvat urheilujournalismin pariin yhä useammin

Myös hakijoita vapautuville urheilutoimittajien paikoille löytyy.

”Jos verrataan kymmenen vuotta taaksepäin, niin silloin urheilujournalisteista oli paljon vähemmän naisia. Naisia kiinnostaa yhä enemmän urheilujournalismi, mikä on selvästi nähtävissä”, Krapu kuvailee.

Jatkoajassa kolme vuotta toimittajana viettänyt Milla Sundell on huomannut selvän kehityksen.

”Sen jälkeen kun tulin Jatkoaikaan, meille on rekrytoitu paljon naisia. Olisiko viime vuonna tullut neljä uutta naista. Kun itse tulin, lisäkseni rekrytoitiin yksi − jos sitäkään”, Sundell naurahtaa.

Krapu uskoo, että syinä naisten innolle urheilujournalismin pariin ovat esimerkiksi suomalaisten naisurheilijoiden hyvä menestys sekä opistojen urheilutoimittajalinjat.

”Yksi syy voi olla se, että ne muutamat ensimmäiset naistoimittajat, jotka lähtivät uraa uurtamaan, antoivat hyvää esimerkkiä”, Krapu pohtii.

Työssä hyvin tasa-arvoinen asema

Urheilutoimittajien mukaan naisiin suhtaudutaan toimittajina samalla tavalla kuin miehiinkin.

”Ei minun mielestäni suhtauduta eri tavalla. Ainakin Ylellä on tasa-arvoinen lähestyminen, kun meitä naisia on niin paljon urheilussa”, toimittaja Laura Arffman kertoo.

Sundell on kohdannut syrjintää sukupuolen vuoksi vähän.

”Eräs herra kertoi kerran palautteessa, että ’ymmärrän, että olet nainen, mutta asia kuitenkin on näin’. Eli perusteli mielipiteensä sukupuolellani. Mutta enemmän olen kohdannut positiivista kuin negatiivista asennetta”, Sundell muistelee.

Panttila-Keskinen ei usko tasa-arvon toteutuvan itse työkentällä, sillä yleisön silmissä nainen nähdään eri tavalla kuin miestoimittaja.

”Yleisö vielä vierastaa naisurheilutoimittajia. Jos nainen puhuu esimerkiksi jalkapallosta tai jääkiekosta, niin aina jossain sosiaalisessa mediassa hyökätään ja haukutaan.”

Tasa-arvo ei toteudu samalla tavalla kaikissa lajeissa. Etenkin naistoimittajien määrissä on huomattavia eroja eri lajien välillä.

”Yleisurheilun puolella on enemmän naistoimittajia. Se on fakta. Jääkiekon puolella, jos tarkastellaan meidän toimitusta, on vähemmän. Kyllä näissä lajeissa eroja on”, Krapu toteaa.