Tuhansia töitä, valvottuja öitä

Kuvareportaasi kertoo, miltä näyttää rekkakuskin työyö.

[metaslider id=1712]

Kello on seitsemän viimaisessa pohjanmaalaisessa talviaamussa. Yhdistelmäajoneuvokuski Ville Kaukonen istuu aamupalapöydässä samaan aikaan kuin suurin osa työssäkäyvistä suomalaisista.

Kaukoselle huoltoaseman aamupala on oikeastaan päivällinen. Hänen työpäivänsä on alkanut jo kahdeksan tuntia aikaisemmin.

”Välillä sovitaan tuttujen kuskien kanssa, että tullaan yhtäaikaan. Joskus tuttuja sattuu ihan vahingossakin samalle huoltoasemalle.”

Aamuinen kahvitauko on yöaikaan ajavien kuskien työvuoron leppoisin hetki. Muuten miehet tapaavat toisiaan lähinnä vain terminaaleissa. Sielläkin on keskityttävä kuorman purkamiseen ja lastaamiseen.

Muuna aikana Kaukosella ovat autossa seuranaan vain yöradio ja tyhjä tie.

Kaukonen kuljettaa elintarvikkeita lähinnä kauppoihin ja ravintoloihin. Suurimpaan osaan ei ole henkilökunta tullut vielä töihin, kun kuski toimittaa kuorman sovittuun paikkaan.

”Useaan paikkaan mulla on omat avaimet, että pääsen itse sisään. Mitä myöhempi toimitusaika, sitä suuremmalla todennäköisyydellä törmään muihin työntekijöihin.”

Unihiekkaa lounasaikaan

Rekkakuskin työpäivä on ohi juuri ennen lounasaikaa ja auringonnousua. Vuoden pimeimpänä aikana Kaukonen nukkuu lähes koko valoisan ajan.

”Joskus nukkumaanmeno venähtää kahdentoista paremmalle puolelle ja tulee nukuttua yli kahdeksaan. Silloin ei paljon jää aikaa muuhun kuin käydä nopeasti kavereiden kanssa kahvilla ennen töitä.”

Tänään hän tahtoo nukkumaan aikaisin. Illalla pitäisi ehtiä tallille. Kaukonen harrastaa autoja vapaa-ajallaankin. Hän vie autonsa keväällä näyttelyautoksi messuille. Tallille hän ehtii liian harvoin.

”Olisi kiva, jos se olisi valmis jo kevään messuihin mennessä, mutta kiire tulee. Varaosia saa onneksi tilattua helposti ympäri Suomea, kun tutut kuskit voivat tuoda niitä matkoiltaan.”

Aamukahvi iltapimeällä

Samaan aikaan kun muut lähtevät kotiin nukkumaan, Kaukonen lähtee tallilta töihin. Kylmä auto odottaa kuskia tienvarressa vain kivenheiton päässä kotoa. Kestää, ennenkuin auto lämpeää.

Kaukonen nousee autoon ja laittaa ajopiirturin päälle, samoin kuin noin 70 000 muutakin tavaraliikenteenkuljettajaa samana päivänä.

”Talven ensimmäiset liukkaat pelottavat aivan saatanasti. Ihmiset ovat niin tarkkoja omien etuajo-oikeuksiensa kanssa. He eivät tajua, ettei tällainen kalusto pysähdy jos he jäävät sutimaan siihen eteen.”

Viime vuonna raskaat ajoneuvot aiheuttivat maassamme 12 kuolinonnettomuutta. Onneksi kukaan ei ole koskaan jäänyt Kaukosen auton alle.

Myös lumisateiset kelit saavat rekkamiehen ihon kananlihalle.

”Huonolla näkyvyydellä ilman sumuvaloja ajavaa autoa on vaikea nähdä. Pimeä, pöllyävä lumi ja äkkijarrutukset voivat olla helposti kohtalokkaita.”

Kaukonen päivitti eilen Facebook-tilillensä vetoomuksen:

”Pari vinkkiä täältä 25 m pitkän ja 4,2 m korkean auton ratista kanssa-autoilijoille. Nyt saatte laittaa ne sumuvalot päälle eteen ja taakse. Jos tuntuu, että pelottaa ajaa, valitkaa mieluummin taksi tai bussi. Älkää myöskään viitsikö laittaa jarruja tiskiin kun lumi vähän pöläjää, pitäkää ratista kiinni ja ajakaa suoraan. : ) Kiitos”

Hän on matkalla Vaasasta Seinäjoelle ensin tyhjentämään autoa tyhjistä rullakoista toiseen terminaaliin ja sitten lastaamaan toisesta terminaalista.

Kaukonen ei henkilökohtaisesti tunne yhtäkään kuskia, joka olisi vahingossa aiheuttanut kenenkään kuoleman, mutta ajatus on käynyt mielessä. Ettei vaan osuisi omalle kohdalle.

Itsemurhat ajavat ahtaalle

Mies tietää, jos joku tahtoo tehdä itsemurhan ja ajaa hänen autoaan päin, hän on melko hyvässä turvassa suuressa autossaan.

”Ei siinä ole kahta sanaa mitä on tapahtunut, jos kuivalla suoralla tiellä auto on kääntynyt rekan alle. Ei ne onnettomuuksia ole.”

Miehen kasvoista näkee, että asia on mietityttänyt. Kaukosen tuttu kuski Itä-Suomessa oli juuri vastaavassa tilanteessa, mutta selvisi säikähdyksellä.

Tunnin ajomatkan jälkeen hän saapuu terminaalille. Ensin otetaan perävaunu irti, jotta auton nuppi eli kuorma-auto päästään tyhjentämään.

Kaukonen ei ole yksityisyrittäjä, mutta pohtii, kuka korvaa jos itsemurhakuski ajaa hänen kuljettamaansa autoa päin, hän väistää metsikköön ja auto menee huoltoon pitkäksi aikaa.

Raskaat ajoneuvot olivat vastapuolena viime vuonna 74:ssä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Luku on suurin viimeisen viiden vuoden ajalta. Mitään yksittäisiä syitä kasvulle ei ole.

Kello lyö seitsemää aamuyöllä. Aamupala alkaa kiusata miehen mieltä. Missä olisi tänään paras kattaus.

”ABC on iso paikka, mutta viimeksi sieltä ei saanut pekonia, ei siis sinne. Vitsi vitsi. Taidan silti suunnata Nesteelle, siellä on yleensä eniten tuttuja.”