"Olemme ensisijaisesti yksilöitä, emme miehiä, naisia, tyttöjä ja poikia"

Sukupuoli ei saisi määrittää sitä, miten lasta kohdellaan ja millaisten leikkien pariin häntä ohjataan. Tämä sukupuolisensitiivisyyden perusajatus ei vielä näy kunnolla Turun kaupungin varhaiskasvatuksessa.

[metaslider id=11763]

”Asia otetaan huomioon, mutta se ei ole vielä automaatio eikä sen toteutumista tarkkailla jatkuvasti. Henkilökohtaisesti pidän sukupuolisensitiivisyyttä tärkeänä asiana. Olemme ensisijaisesti yksilöitä, emme miehiä, naisia, tyttöjä ja poikia”, sanoo Turun varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen.

Tänä keväänä Turun kaupunki otti asiassa askeleen eteenpäin, kun kahdeksan turkulaista päiväkodinjohtajaa oli Naisasialiitto Unionin sukupuolisensitiivisyyttä käsittelevillä koulutuspäivillä Helsingissä.

”Siellä kuultiin vinkkejä ja saatiin materiaaleja, joita käydään läpi varhaiskasvattajien koulutuspäivässä kesäkuussa. Käytännön työvälineet sukupuolisensitiivisyyden toteuttamiseksi ovat olleet hukassa, mutta koulutuksesta saamme siihen konkretiaa.”

Videoinnista aineksia koulutukseen

Naisasialiitto Unionin sukupuolisensitiivisyyttä käsittelevissä koulutuksissa on käynyt varhaiskasvattajia ympäri maan. Koulutukset ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa –hanketta.

­Hankkeessa on kerätty tietoa tasa-arvokasvatuksesta päiväkodissa. Havainnot koostuvat päiväkodeissa kerätystä videoaineistosta.

”Koulutuksessa kerroimme videointituloksista, keskustelimme ja kävimme läpi aiheeseen liittyvää teoriaa. Lopuksi esittelimme työkaluja, joista kukin päiväkoti valitsi sellaisia, joita lähti viemään eteenpäin omassa arjessaan”, hankkeen projektipäällikkö Milla Paumo kertoo.

”Pitkiä keskusteluja käydään esimerkiksi siitä, voivatko tytöt tykätä Star Warsista”

Turkulaisen Sateenkaarikodon päiväkodeissa sukupuolisensitiivisyys on yksi toiminnan pääperiaatteista. Päiväkoti Lyckobon johtajan Pia Pikkaraisen mukaan sen toteutuminen vaatii varhaiskasvattajilta kokoaikaista keskittymistä.

Tänä keväänä Naisasialiitto Unionin hanke julkaisi koulutussivuston, josta tasa-arvotyön työkalut ja kehittämishankkeiden havainnot löytyvät kootusti.

Milla Paumon mukaan sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sitä, että varhaiskasvattaja tunnistaa ympäristössään ja omassa toiminnassaan tapoja, jotka erottelevat sukupuolia.

”Aikuisen suhtautumisella on vaikutusta siihen, miten tytöt ja pojat näkevät mahdollisuutensa olla ja toteuttaa itseään”, sanoo Paumo.

Yhteistä oivaltamista, ei pakkopullaa

Konkreettisia esimerkkejä sukupuolisensitiivisyyden huomioimisessa on esimerkiksi sen pohtiminen, millä tavoin lapsia ohjataan päiväkodin tilan käytössä: onko pojille enemmän tilaa, ovatko tietyt leikit eri tiloissa?

”Myös siihen kannattaa kiinnittää huomiota, millaisista aiheista tyttöjen ja poikien kanssa keskustellaan. Koen tärkeäksi, että jokainen lapsi saisi olla mitä on ja että lapsille syntyisi kuva aikuisten pyrkimisestä tasa-arvoisuuteen, vaikkei se aina täysin onnistuisikaan”, Paumo toteaa.

Jos lapset jaetaan toistuvasti eri ryhmiin sukupuolen mukaan, he oppivat, että sukupuoli on merkittävä erontekijä. Tällöin kuilu sukupuolten välillä kasvaa.

”Samalla se vaikuttaa lasten käsityksiin omista mahdollisuuksistaan osallistua erilaisiin toimintoihin ja voi siis rajoittaa yksilön mahdollisuutta valita.”

Paumon mukaan sukupuolisensitiivisyyden edistäminen on kohdannut vain vähän vastarintaa. Jotkut ovat kokeneet aiheen vähäpätöiseksi, mutta yleensä siihen suhtaudutaan hyvin.

­ ”Sen ei tarvitse olla syyllistävää pakkopullaa, vaan yhteistä oivaltamista, joka tuo luovuutta varhaiskasvattajien toimintaan ja lisää keskustelua työyhteisössä.”

Sukupuolitietoisuus on tärkeää kolmen lapsen äidille

Perheenäiti ja sukupuolentutkija Ilana Aalto toivoo, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kasvaa aikuiseksi, jota ei rajoita sukupuoleen perustuvat odotukset.

[vimeo id=”96108572″ width=”600″ height=”337″ /]

 Naisasialiitto Unionin koulutussivusto