Opintolaina amerikkalaisittain

[metaslider id=1931]

[label style=”default”]Kolumni[/label] Kesällä matkustin Yhdysvaltoihin tapaamaan ystävääni ja tutustumaan paikalliseen elämänmenoon. Turistinähtävyyksien, rodeon ja luontoretkien lisäksi pääsin myös vilkaisemaan amerikkalaista yliopistoelämää.

En ole koskaan arvostanut suomalaista koulutusta ja opintotukijärjestelmää enempää kuin kuunnellessani kertomuksia amerikkalaisista korkeakouluista erään collegen kampuksella.

Kampuksella vietetyn päivän aikana ehdin oppia monenmoista. Jutut kahden ennestään täysin tuntemattoman kämppiksen kanssa samassa huoneessa asumisesta kuulostivat rauhaa ja hiljaisuutta rakastavan suomalaisopiskelijan korviin hurjilta, mutta paljon järkyttävämpää oli kuulla ensi käden kuvauksia opintojen hinnasta. Amerikassa ei tunneta opintotukea tai maksutonta opiskelua. Yhden lukuvuoden keskimääräinen hinta on 15 000 dollaria eli 11 000 euroa.

Suomessa tietenkin tiedetään, ettei ilmainen koulunkäynti ole kaikille itsestäänselvyys, mutta koulustressin painaessa se pääsee toisinaan unohtumaan. Enimmäkseen taidamme valittaa opintotuen riittämättömyydestä. Kritiikille on syynsä, sillä järjestelmä ei ole täydellinen.

Mutta muistammeko olla onnellisia siitä, että jokaisesta käymästämme koulutunnista ei lähetetä laskua perään?

Suomen ja Yhdysvaltojen koululaitosten välillä on toki muitakin eroja kuin hinta. Väitän, että keskimääräinen suomalaisopiskelija on valmistuessaan amerikkalaista ikätoveriaan itsenäisempi. Amerikkalaisen college-opiskelijan ei nimittäin tarvitse huolehtia asunnon löytämisestä tai ruuanlaitosta: hän voi halutessaan asua koulunsa asuntolassa ja syödä ruokalan päivittäin – jopa viikonloppuisin! – tarjoamia aterioita koko nelivuotisen opiskeluaikansa. Vähänkin parempien koulujen kampuksilta löytyy palveluita kuntosaleista harrastuskerhoihin. Kuulemma opiskelijan on mahdollista viettää koko lukuvuosi kertaakaan collegensa alueelta poistumatta.

Huolenpidon ja helppouden kääntöpuolella on kuitenkin suurempi opintovelka kuin yhdelläkään suomalaisella.

Suomessa keskimääräinen opintolaina on 6 000 euroa, ja vain 40 prosenttia opiskelijoista ottaa lainaa. Yhdysvalloissa 60 prosenttia opiskelijoista turvautuu vuosittain lainaan. Keskimääräinen amerikkalaisopiskelija ottaa opintolainaa kolminkertaisen määrän, noin 24 000 dollaria eli 18 000 euroa. Tietyillä aloilla, kuten lääketieteellisessä, velka voi kohota satoihin tuhansiin. Lisäksi monen amerikkalaisopiskelijan perhe säästää rahaa tämän college-opintoja varten kehdosta asti.

Mitä pikemmin suomalaiseen opintotukeen tehdään korotuksia, sen parempi. Ahkeruudesta ei pidä rangaista, vaan opiskelijoiden, jotka jaksavat koulunsa ohella käydä töissä, pitäisi tienesteistä riippumatta saada pitää koko opintotukensa. Vanhempien tulojen ei pitäisi pienentää minkään ikäisen tai millään koulutusasteella opiskelevan nuoren opintotukea.

Mutta loppujen lopuksi olemme onnekkaita.

Vain harvoissa maissa valtio maksaa opiskelijoille opiskelusta. Useimmille maailman opiskelijoille, niin Pohjois-Amerikassa kuin muillakin mantereilla, totuus on toisin päin.