Tammikuu on vaihtunut helmikuuksi, ja vegaanihaaste on päättynyt. Miten keho ja mieli reagoivat siihen, että eläinperäiset ruoka-aineet jätetään kertarysäyksellä pois – tai tuodaan takaisin ruokavalioon?
[metaslider id=23700]
Vaihto sekaruokavaliosta vegaaniruokavalioon ei ole keholle kovinkaan ongelmallinen, sanoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori (ETT) Mikael Fogelholm.
”Ei ole syytä ajatella, että siinä olisi mitään vahvoja fysiologisia oireita”, Fogelholm sanoo.
Mahdolliset kehon toimintaan liittyvät ongelmat lyhyellä aikavälillä voivat olla suolisto-oireita eli käytännössä ilmavaivoja, jotka voivat tuntua ikävältä. Tämä johtuu siitä, että vegaaniruokavaliossa on huomattavasti enemmän kuitua kuin lihavoittoisessa sekaruokavaliossa. Sama pätee myös, jos vaihtaa runsaskuituisen ruokavalion vähempikuituiseen.
”Kuidun saannin vaihtelu vaikuttaa siihen, miten suoli toimii, ja miltä ruoansulatuksessa tuntuu”, Fogelholm kertoo.
Fogelholmin mukaan suuremmat ongelmat ruokavalion vaihdoksessa liittyvätkin henkiselle puolelle. Siihen, että ruokavaliotaan vaihtava on tottunut syömään tietyllä tavalla.
Ei vieroitusoireita
Vegaanihaasteeseen osallistuneella toimittajalla ja nykyisellä europarlamentaarikkoavustaja Maria Pettersonilla ongelmat liittyivät käytännön asioihin, eikä niinkään fyysisiin tuntemuksiin. Olo on pysynyt samanlaisena, mitä se oli ennen haastetta.
”Aluksi huomasi, että tulee nälkä nopeammin. Ähkyä on kasvisruoalla vaikeampi vetää kuin lihalla”, Pettersson sanoo.
”Kuukaudessa ei ehtinyt tulla vieroitusoireita. Jätski ja sushi on sellaisia, mistä tykkään, mutta korvasin ne vegaanisilla vaihtoehdoilla.”
Ennen haastetta Pettersson kertoo syöneensä eläinperäisiä tuotteita päivittäin. Toistaiseksi helmikuukin on pysynyt vegaanisena. Kiireistä elämää Brysselissä viettävä Pettersson uskoo, ettei tule selviämään täysin vegaanisena kovin pitkään.
”Luulen, että tulee stipluja tulevien päivien ja viikkojen aikana”, Pettersson sanoo.
Haaste on kuitenkin ollut sysäys pysyvään eettisempään ruokavalioon.
”Varmaan jossain vaiheessa suuhuni eksyy juustoa, mutta ei maailma ei siihen lopu. Verrattuna siihen, että syö joka päivä juustoa, kuin että eteen kannetaan juustoa kerran kuussa, niin on se parempi.”
Belgiassa vaikeampaa
Maisema ehti Petterssonilla vaihtua haasteen aikana moneen otteeseen. Tammikuun alussa hän asui Helsingin Kalliossa, puolessa välissä haastetta tie vei yli viikoksi Yhdistyneisiin arabiemiraatteihin, ja kuun lopussa koitti muutto Brysseliin uuden työn perässä.
Nykyään Pettersson toimii europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd) avustajana. Vegaanihaasteen kannalta uusi työnkuva ei ole ollut helpoin mahdollinen.
Työhön kuuluu muiden tarjoamien lounaiden syöminen ja edustusillallisilla käyminen. Suomessa Pettersson on tottunut siihen, että ihmisiltä kysytään erikoisruokavaliot, mutta Belgiassa näin ei ole.
”Ei Belgiassa ajatella niin, että ihmisillä on allergioita, laktoosi-intoleranssia tai kasvisruokavaliota. Tasapainoilen sen kanssa, kuinka paljon kehtaan heti työuran aluksi pitää melua itsestäni ja omista ruoistani”, Pettersson kertoo.
”Joka kerta täytyy kelata sitä, että jos vaihtoehtona on olla hankala edustuslounaiden tarjoajille, tai sitten kiduttaa lehmää, niin kumpi näistä nyt sitten on epämiellyttävämpi vaihtoehto?”
Tuoreimmat
-
Tutka Podcast: Some-maailma ja lemmikkivideot
-
Turun uudet ulkokuntosalit tarjoavat ilmaisen liikuntavaihtoehdon
-
Tutka Podcast: Eroon doomscrollauksesta
-
Revive Podcast: Art that makes you stop and wander
-
Biologinen museo tuo Suomen luonnon asiakkaiden ulottuville
-
Musiikin tekeminen on muuttunut kisailuksi 10 sekunnin introista
-
Turkulainen sarjakuva menestyy myös maailmalla
-
Turun kaupunki suojelee harvinaista perhoslajia
-
Palo-ja pelastusalalla on tarve lisätyövoimaan
-
Runsas hedelmäsokerin käyttö voi johtaa moniin terveyshaittoihin