Somen käyttöön tarvitaan pelisäännöt

[metaslider id=12690]

Työturvallisuuskeskus julkaisi syyskuussa ohjeistuksen Sosiaalisen median työkäyttö – työsuojelunäkökulma. Julkaisu antaa ohjeita siihen, miten työpaikoilla tulisi valvoa ja puuttua sosiaalisen median kautta ilmenevään työpaikkakiusaamiseen tai asiakkaiden puolelta tulevaan uhkailuun.

”Aihe puhuttaa niillä työpaikoilla, joissa ongelmia on ollut. Erityisesti työsuojeluhenkilöstö ja esimiehet ovat kaivanneet ohjeistusta siitä, miten ongelmiin tartutaan ja miten niitä ennaltaehkäistään”, Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvoinnista vastaava Päivi Rauramo kommentoi.

”Someen liittyy myönteisiä ulottuvuuksia, mutta myös uhkia. Sosiaaliseen mediaan liittyvät kielteiset puolet tulisi nähdä myös työsuojelullisena asiana”.

Ohjeistukselle on ollut tarvetta

Vantaan kaupunki päivittää parhaillaan sosiaalisen median ohjeistusta henkilöstölleen. Tässä yhteydessä käytetään hyväksi Työturvallisuuskeskuksen luomaa ohjeistusta. Henkilöstölle pidetään myös aiheeseen liittyvää koulutusta.

Turun kaupungilla on ollut vuodesta 2012 asti oma sosiaalisen median linjauksensa. Kaupungin hyvinvointitoimialan työsuojeluvaltuutettu Rauni Niinimäki kokee tärkeäksi, että somen käyttöön on tehty yleinen ohjenuora.

”Ihmiset eivät useinkaan tiedä mikä on luvallista. On olennaista, että ihmiset eivät loukkaa toisiaan ja pysyvät lojaaleina työnantajalleen”.

Sosiaaliseen mediaan liittyviä sääntöjä ei kuitenkaan läheskään jokaiselta yritykseltä löydy.

”Some on vielä aika uutta ja käytännöt sen käyttöön liittyen ovat hakusessa. Virkailijoiden opastus on alkutekijöissään ja siihen haetaan muotoa, miten heitä tulisi kouluttaa”, sanoo Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston palvelujohtaja ja työsuojelupäällikkö Ullakaisa Nieminen.

Myös Nieminen näkee että Työturvallisuuskeskuksen ohjeistukselle on tilausta.

”Ehdottomasti. Se, meneekö ohjeistus sellaisenaan läpi on eri asia, mutta siitä pystytään muokkaamaan sääntöjä oman organisaation mukaisiksi”.