Tekstiviestipalstat eivät ole katoamassa sanomalehdistä

Lähetettyjen tekstiviestien määrä on viime vuosina romahtanut uusien viestintäsovellusten, kuten WhatsAppin ja Facebook Messengerin, myötä. Sanomalehtien tekstiviestipalstojen tulevaisuus näyttää tutkijoiden mielestä kuitenkin hyvältä. 

[metaslider id=30644]

Vaikka tekstiviestien rooli pienenee, Tampereen yliopiston viestintätieteiden tutkija Mikko Hautakangas ei kuitenkaan usko niiden kokonaan katoavan.

”On niillä se oma käyttönsä vielä sellaisissa tilanteissa, jos nettiyhteyttä ei ole saatavilla. Mutta harvinaisiahan ne tilanteet ovat.”

[pullquote align=”right”]”On niillä se oma käyttönsä vielä sellaisissa tilanteissa, jos ei nettiyhteyttä ole saatavilla.”
– Mikko Hautakangas[/pullquote]

Viitsivätkö ihmiset sitten näpyttää enää tekstiviestejä lehteen, jos he eivät muutenkaan käytä niitä? Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETin yliopistotutkija Heikki Heikkilä uskoo, että tekstiviestipalstat eivät katoa, elleivät mediatalot itse päätä niitä lopettaa.

”Pysyvyyttä voisi puoltaa se, että somen ja keskustelupalstojen saama julkinen huomio on epävarmempaa ja sillä on tällä hetkellä epämääräisempi maine kuin näillä mediatalojen yleisönosastopalstoilla.”

Kokeilusta käytäntöön

Tekstiviestipalstat tulivat isojen lehtien kautta kokeiluna, jossa yleisönosastoa täydennettiin nopeammalla ja välittömämmällä viestinnällä.

“On ajateltu, että tekstiviesti on ikään kuin ajanmukaisempi ja jossain määrin alemman kynnyksen osallistumisväline, koska kirjoittajat eivät aseta itselleen vaatimuksia”, Heikkilä kertoo.

Tekstiviestipalstat ovat pitäneet pintansa somen aikakaudella hyvin, Heikkilän mielestä jopa yllättävän hyvin. Palstat ovat erityisessä suosiossa pienissä paikallislehdissä.

”Isommilla lehdillä on nettikeskustelupalstat, jotka osaltaan täyttävät tarvetta. Mutta varmaan se on niin, että tekstiviestipalstat ovat vain paikallislehdissä ja pienemmissä lehdissä näkyvämmin esillä”, Hautakangas pohtii.

Kuin Kauniit ja Rohkeat

Esimerkiksi Uudenkaupungin Sanomissa tekstiviestipalsta on lukijoiden keskuudessa hyvinkin suosittu. Viestejä palstalle tulee vaihtelevasti, noin 50 kappaletta viikossa.

”Kuin joskus aikoinaan Kauniit ja Rohkeat –tv-sarja. Kaikki sanovat, että eivät lue sitä, mutta silti siitä puhutaan”, päätoimittaja Eija Eskola-Buri sanoo.

Paimion, Sauvon ja Kaarinan alueella ilmestyvän Kunnallislehden tekstiviestipalsta on lehden luetuinta sisältöä ja lehdelle erittäin tärkeä. Siksi se aiotaan säilyttää myös jatkossa, vaikka se on joskus aiheuttanut haastaviakin tilanteita.

”Olemme kertaalleen päässeet palstalla julkaistun viestin perusteella keskusteluun poliisin kanssa. Kahden henkilön välinen riita johtikin käräjille, mutta lehdellä ei ollut siihen osuutta. Myös Julkisen sanan neuvosto on jättänyt käsittelemättä yhden valituksen, jossa julkisuuteen voimakkaasti pyrkivä valtuutettu valitti sitä, että Nasevat-palstalla kohdistui nimimerkin takaa hänen toimiinsa arvostelua”, kertoo Kunnallislehden päätoimittaja Taina Tukia.

[toggle title=”Trollit ovat löytäneet myös tekstiviestipalstat” state=”closed”]

Nykyään puhutaan paljon trolleista ja trollaamisesta eli nettiin kirjoitetuista viesteistä, joiden ainoa tarkoitus on ärsyttää muita ihmisiä. Tampereen yliopiston viestintätieteiden tutkijan Mikko Hautakankaan mukaan myös osa tekstiviestipalstojen viesteistä voi olla puhtaita trolleja.

”Ehkä se usein unohtuu, että kyllähän myöskin mielipidekirjottelussa ja tekstaripalstoilla se tietynlainen pelillisyys on mukana. Kokeillaan, menisikö se oma juttu läpi. Kaikki nämä tekstitelevisiot, chatit ja yöchatit telkkarissa, jotka olivat ennen varsin suosittuja, osaltaan liittyvät tähän samaan ilmiöön. Se vain on jollain lailla jännää nähdä se oma kirjoitus laajemmassa julkisuudessa”, Hautakangas toteaa.

Ihan mitä vain ei lehteen voi kuitenkaan painaa. Vastuu sisällöstä on viime kädessä lehdillä itsellään.

”Tälläkin palstalla noudatetaan hyviä journalistisia tapoja. Tekstiviestit ovat yksi kanava mielipiteen ilmaisuun, mutta koska sen voi tehdä nimettömänä, julkaisemisen kynnystä mietitään tapauskohtaisesti”, Uudenkaupungin Sanomien päätoimittaja Eija Eskola-Buri kertoo.

”Näen palstan sellaisena palvelumuotona, joka antaa mahdollisuuden kommentoida asioita helposti ja ’nasevasti’”, sanoo Kunnallislehden päätoimittaja Taina Tukia.

”Luulen, että tekstiviestipalstojen tietynlainen rooli on, että enemmän kuin sellainen vakava kansalaiskeskusteluareena, se on tietynlainen hauska juttuformaatti ja lisäpalikka. Siinä mielessä voi olla, että se palvelee sellaista pelillistä ulottuvuutta jatkossakin”, Hautakangas pohtii.

[/toggle]