Vaalikoneista on hyötyä ehdokkaan valinnassa

Juttusarjassa käsitellään kevään 2017 kuntavaaleja. Osa 7/17.

Vaalikoneista on tullut yhä merkittävämpi osa vaaliviestintää etenkin nuorten äänestäjien keskuudessa. Tutka kysyi katugallupissa, vaikuttavatko vaalikonetulokset turkulaisten äänestyspäätöksiin.

[metaslider id=29837]

Vaalikoneiden vaikutusta äänestyspäätöksiin on tutkittu lähinnä eduskuntavaalien kohdalla. Vuoden 2015 eduskuntavaalien yhteydessä tehtyyn suureen vaalikyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista kertoi seuranneensa vaaleja vaalikoneiden kautta. Heistä yli puolet ilmoitti vaalikonetuloksen vaikuttaneen omaan ehdokasvalintaan.

Tampereen yliopiston politiikan tutkija Sami Borg uskoo kuntavaalien kohdalla tutkimustulosten olevan samansuuntaisia.

Tutka tiedusteli asiaa myös Turun Sanomien politiikan- ja taloustoimituksen päälliköltä Leena Korja-Kaskimäeltä Hänellä ei ollut tietoa aiheesta tehdyistä tutkimuksista. ja hänen mielestään asiaa on parempi kysyä suoraan äänestäjiltä.

Vaalikoneet tuovat uusia vaihtoehtoja

Tutka kysyi asiaa katugallupissa 15 potentiaaliselta turkulaisäänestäjältä.

Aiemmin vaalikoneista on ollut suurta apua Wivi Teinilälle.

”Mielestäni vaalikoneet kokoavat kattavasti ehdokkaiden mielipiteitä. Tuloksista on helppo päätellä ketä kannattaa äänestää”, Teinilä toteaa.

Jasmin Kaislavuo uskoo hyödyntävänsä vaalikoneita äänestyspäätöstä tehdessään.

”Olen asunut aiemmin Tampereella, joten en vielä tunne paikallisia ehdokkaita”, hän kiteyttää.

Edellisten vaalien yhteydessä Kaislavuo löysi vaalikoneista monia sopivia ehdokkaita, joita hän ei etukäteen tuntenut.

Aurajoen rannassa lastenvaunuja työntänyt Iiro Tujula on Kaislavuon kanssa samoilla linjoilla.

”Vaalikoneet ovat nostaneet esiin uusia ehdokkaita, joita on voinut verrata jo tiedossa olleisiin ehdokkaisiin ennen äänestyspäätöstä”, Tujula kertoo.

Ehdokkaiden mielipiteet eivät tule riittävästi esille

Kuusi haastateltua ilmoitti, ettei aio käyttää vaalikoneita äänestyspäätöstä tehdessään. Haastateltavat kertoivat tietävänsä oman ehdokkaansa tai puolueen jota aikovat äänestää.

”Olen tiennyt jo vuosikausia, miten äänestän, eivätkä koneet muuta mielipidettäni”, Sinikka Salo perustelee.

Myös vaalikoneiden vastausvaihtoehdot koettiin ongelmallisiksi. Iida Hurmeen mielestä vaalikoneet eivät tuo ehdokkaiden todellisia mielipiteitä riittävästi esille.

”Skaala eri vastausvaihtoehtojen välillä ei ole kovin tarkka. Juuri tämän takia tuloksissa usein nousee esiin itselle outoja ehdokkaita”, Hurme perustelee.

Hyvinvointi- ja ympäristöasiat kiinnostavat äänestäjiä

Tutka kysyi myös, mitä haastateltavien mielestä kunnallisvaalikoneessa pitäisi kysyä. Turun ikuisuusaihe, Toriparkki nousi esiin muutamien haastateltavien vastauksissa. Tämän lisäksi haastateltavat pitivät tärkeimpinä hyvinvointiin, lapsiin ja nuoriin sekä ympäristöasioihin liittyviä kysymyksiä.

”Minua kiinnostavat lisäksi terveydenhuoltoon sekä yrittämiseen liittyvät kysymykset”, terveydenhuoltoalalla opiskeleva Jasmin Kaislavuo tiivistää.

[note color=”#d3d3d3″] Vaalikoneet Suomessa

• Ensimmäisen kerran vaalikoneita käytettiin vuoden 1996 eurovaalien yhteydessä
• Vielä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa käytössä oli vain Yleisradion ylläpitämä vaalikone
• Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa käytössä oli jo yli 20 eri medioiden ja yhdistysten ylläpitämää vaalikonetta
• Suurimpien mediatalojen (Yle, Sanoma, MTV3) vaalikoneiden vastausprosentit ovat 2000-luvulla olleet suuria. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa 2011 vähintään 70 prosenttia kaikista ehdokkaista oli vastannut ainakin jonkun suuren mediatalon vaalikoneeseen.
• Kunnallisvaaleissa ehdokkaiden vastausprosentti on jäänyt eduskuntavaaleja alhaisemmaksi.
  (Lähde: Demokratiaindikaattorit 2013)
  [/note]