Tulevat esteettömyyssäädökset rikkovat YK:n yleissopimusta

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista astui voimaan kesäkuussa. Nyt hallitus on tekemässä linjauksia, jotka ovat sopimuksen vastaisia.

[metaslider id=27174]

”Sopimus tuo vaatimuksille lisää arvovaltaa. Kun Suomi sitoutuu kansainvälisiin sopimuksiin, se lisää painetta yhteiskunnalle täyttää tietyt velvoitteet”, kertoo vammaistutkimuksen professori Simo Vehmas Helsingin yliopistolta.

Sopimus on tullut voimaan 10. kesäkuuta. Sopimuksen tarkoituksena on parantaa esimerkiksi vammaisten henkilöiden vaikutusmahdollisuuksia.

”Vaikka sopimusta on pitänyt alkaa jo noudattaa, ei kaikilla ole tietoa siitä, mitä se tarkoittaa ja pitää sisällään. Valtio on velvollinen lisäämään tietoa sopimuksen sisällöstä”, toteaa ihmisoikeuslakimies Liisa Murto Kynnys ry:stä.

Hän kertoo, ettei uusia lakeja saa tehdä sopimuksen vastaisiksi.

Tavoitteena syrjimättömyys

Sopimuksen pääperiaatteita ovat yhdenvertaisuus, osallisuus ja esteettömyys. Invalidiliiton mukaan esteettömyys merkitsee muun muassa välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä sekä mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Myös fyysisen ympäristön esteettömyyteen pitää kiinnittää huomiota.

”Vielä 1980–90-lukujen taitteessa pyörätuolilla ei päässyt juniin, tai mikäli pääsi, niin sinne nostettiin nosturilla lemmikkieläin- tai pyöräosastoon. Vasta viimeisten 20–30 vuoden aikana on tapahtunut kunnolla muutosta”, Vehmas kertoo.

Uudet linjaukset sopimuksen vastaisia

Vehmas mainitsee, että hallitus on suunnitellut linjauksia, jotka heikentävät esteettömyyttä.

Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan omakoti- ja paritalot vapautettaisiin kokonaan esteettömyyssäännöksistä. Lisäksi suunnitteilla on kerrostalojen kylpyhuoneiden mitoitusvaatimuksien lieventäminen. Julkisten rakennusten vaatimuksia kuitenkin täsmennettäisiin.

Hallitus perustelee muutoksia säästöillä. Tarkkoja lukuja ei voi vielä arvioida, sillä lain valmistelu on kesken.

”Esteetön rakentaminen maksaa enemmän. Tällä tavalla saadaan edullisempia asuntoja”, kommentoi neuvotteleva virkamies Merja Heikkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Suomi antaa kahden vuoden kuluttua raportin kansainväliselle sopimuskomitealle, joka arvioi lopulta sopimuksen toteutumista Suomessa. Suomi on ratifioinut myös sopimuksen lisäpöytäkirjan, joka mahdollistaa yksilövalitukset kansainväliselle sopimuskomitealle.

Heikkosen mukaan säädösten lieventäminen ei näytä hyvältä.

”Asioita pitäisi edistää, mutta päinvastoin menemme toiseen suuntaan.”

”Jos säädöksiä höllennetään, se riitelee sopimuksen kanssa. Tietysti Suomi voi olla välittämättä kansainvälisistä sopimuksista”, vammaistutkimuksen professori Vehmas toteaa.