Vanhemmat laittavat lapsensa erityisruokavaliolle entistä hanakammin

[metaslider id=15915]

Yhä useampi lapsi noudattaa vanhempiensa vanavedessä erityisruokavaliota. Viimeisten viiden vuoden aikana turkulaisvanhemmat ovat kiinnittäneet huomita esimerkiksi maitotuotteisiin, lihaan ja viljatuotteisiin. Erityisruokavaliota noudattaviin lapsiin törmätään neuvoloissa viikoittain.

”Liha jätetään helposti pois, koska sen ajatellaan aiheuttavan harmia ja se jätetään sitten varmuuden vuoksi pois. Jotkut taas ovat vaihtaneet perinteisen ensiruuan, perunan, avokadoon”, kertoo ehkäisyneuvolan osastonhoitaja Tuulikki Hellsten.

Turussa osa vanhemmista tarjoaa lapselle täysin gluteenitonta ruokaa. Turun yliopiston lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen erikoistutkija Sanna Talvia lisää, että myös lisäaineet ovat olleet vanhemmilla keskustelunaiheena. Gluteenittomuus, lisäaineettomuus ja voi-kerma -keskustelu, listaa Talvia erityisruokavalioiden kulmakiviksi.

”Sitten on tämä vanhempien joukko, jotka suosivat mahdollisimman luonnonmukaista, aitoa ruokaa, jolla he tarkoittavat esimerkiksi voita ja kermaa. Luonnonmukaisuusajatteluun saattaa liittyä myös muita ravitsemusnäkökulmia: peruna on huono, bataatti parempi ja gluteeniakin halutaan välttää.”

Maidon ja gluteenin poisjättäminen herättää huolta

Neuvolan puolella huolta aiheuttaa erityisesti maidon jättäminen ruokaympyrän ulkopuolelle.

”Neuvolassa ollaan huolissaan lasten kalkin saannista. 2-vuotiaaseen asti olisi tärkeää saada tarpeeksi kalkkia”, sanoo Hellsten.

Erityisruokavalioissa on aina vajaaravitsemuksen riski, muistuttaa Talvia. Usein erityisruokavalioperheissä on kuitenkin paneuduttu ruokavalioon ja tiedostettu riskit.

Varhain lapsuudessa aloitettujen erityisruokavalioiden mahdollisista seurauksista ei ole paljoakaan tutkittua tietoa. Kysymyksiä ne Talvian mielestä kuitenkin herättävät.

”Esimerkiksi jos poistetaan täysin ruokavaliosta gluteeni, niin edesauttaako se yliherkkyyden tai intoleranssin syntyä, kun keho ei kohtaa gluteenia missään?”

”Jos vanhemmat suhtautuvat fanaattisesti ruokaan, niin millaisen asenteen lapsi kehittää itselleen?”

Tutkimustietoa lasten erityisruokavalioiden laajuudesta tai vaikutuksista ei vielä ole. Talvia uskoo, että media on kuitenkin päässyt paisuttamaan ilmiötä.

”Oma arvaukseni on, että suurin osa lapsista ja perheistä ei noudata erityisruokavaliota. Ilmiö on marginaalimpi, kuin minä se näyttäytyy. Media pystyy rummuttamaan kaikenlaista, ja tavalliset ihmiset eivät pidä meteliä. En halua kuitenkaan mitätöidä tätä ilmiötä.”

Erityisruokavalioissa on Talvian mukaan usein terveellisiä piireitä, kuten kasvisten lisääminen. Uhkana hän kuitenkin pitää ehdotonta asennetta ruokailuun.

”Enemmän mietin lapsen psyykkistä maailmaa ja sosiopsykologisesti niitä merkityksiä, joita lapselle kehittyy. Sillä, miten ruuasta puhutaan ja ruokaan suhtaudutaan, saattaa olla enemmän merkitystä. Jos vanhemmat suhtautuvat fanaattisesti ruokaan, millaisen asenteen lapsi kehittää itselleen?”

”Moniin vaihtoehtoisiin tapoihin liittyy kauhean ehdoton asenne. Ikään kuin oisi löydettävissä se ainut oikea tapa syödä.”

Kaiken takana on some

Vuonna 2000 valmistunut Talvia toteaa, että erityisruokavaliot ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana. Sosiaalinen media on Talvian mukaan yksi syy.

”Jotenkin linkitän tämän ravitsemuksellisen murroksen sosiaalisen mediaan ja median murrokseen. Somessa voi puhua kärjekkäästikin ja kiistellä oikeasta ja väärästä syömisestä. Meillä on foorumeita tuoda näitä asioita esiin ja puhua uudella tavalla. Samaan aikaan on huomattavissa myös asiantuntijavastaisuutta. Se on osa isompaa trendiä, sillä instituutioiden ja asiantuntijoiden vastustaminen liittyy meidän aikaamme.”