Armeijan valinneet naiset kannattavat koko ikäluokkaa koskevia kutsuntoja

Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavia on noin neljästä kuuteen prosenttia alokkaista saapumiserästä riippuen.

Eräs vapaaehtoisen asepalveluksen tammikuussa 2026 aloittaneista oli Salla Salovaara, 20. Hän palvelee Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa. Salovaaralle päätös hakeutua asepalvelukseen on ollut aina ”ilmiselvä” asia.

Salovaaralla on selkeä päämäärä. Hän haki ja pääsi erityistehtävään valokuvaajaksi. Hänen palvelusaikansa on 255 vuorokautta eli noin kahdeksan kuukautta.

Viime vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun naisille avattiin mahdollisuus hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Viime vuosina hakijamäärät ovat vakiintuneet noin 1500 naiseen. Vuonna 2021 vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki ennätykselliset 1675 naista. Tänä vuonna naishakijoita oli yhteensä 1365. 

Keijosen isoäiti ja isoisä työskentelivät aikoinaan Puolustusvoimilla. Hän kertoo, että on kuullut pienestä asti tarinoita armeijasta, joten tämäkin herätti kipinän hakeutua palvelukseen. 

Yleinen ja sitkeä ongelma 

Naisiin suhtautuminen ja heidän kokemansa kohtelu palveluksessa nousevat aika ajoin julkiseen keskusteluun. Miesvaltaisessa ympäristössä naiset saattavat joutua todistelemaan osaamistaan ja kohtaamaan asenneongelmia.  

“Pari kertaa on verrattu naisena oloa ’heikkouteen’, mutta en kuitenkaan koe joutuneeni syrjityksi”, Salovaara toteaa. Hän luottaa siihen, että kantahenkilöstö auttaa, mikäli ongelmia ilmenee. 

Keijonen ei itse kokenut palveluksensa aikana epäasiallista käytöstä, palvelukseen astumisen kyseenalaistamista lukuun ottamatta. Keijonen kuitenkin kertoo, että pari muuta naista sai miehiltä palveluksen alussa ikäviä kommentteja.  

“Mielestäni asia hoidettiin hyvin, kun asiasta ilmoitettiin kouluttajille”, Keijonen sanoo. 

Noin joka kolmas nainen kokee häirintää palveluksensa aikana. Tämä käy ilmi varussotilaille tehdyistä loppukyselyistä. Määrän kerrotaan pysyneen liki samana viime vuosina, toimenpiteistä huolimatta.  

Kutsuntauudistus pilotointivaiheessa

Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan on asetettu tavoitteeksi kehittää asevelvollisuusjärjestelmää sekä laajentaa kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa parlamentaarisen työryhmän raportin mukaisesti. 

Voimaan tullessaan kutsuntauudistus velvoittaa myös naiset osallistumaan koko ikäluokalle kohdennettuun kutsuntainfoon ja terveystarkastukseen, jotka toteutetaan toisen asteen oppilaitoksissa. Kutsuntainfossa annetaan koko ikäluokalle tietoa maanpuolustuksesta, asevelvollisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta.  

Uudistuksessa yhdistetään Puolustusvoimien ennakkoterveystarkastus ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastus.

Asevelvollisten miesten ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvien naisten kohdalla kutsuntaprosessi etenee toiseen vaiheeseen, jossa arvioidaan palveluskelpoisuus ja tehdään päätös palvelukseen määräämisestä. 

Yksi tavoitteista on, että uudistuksen myötä suurempi määrä naisia hakeutuisi asepalvelukseen.  

Puolustusministeriön kansallisen puolustuksen yksikön johtajan Markku Viitasaaren mukaan kutsuntainfoa pilotoidaan vuonna 2026 ja sen on suunniteltu astuvan voimaan koko maassa vuonna 2027. 

Uudistus kerää kiitosta sekä Salovaaralta että Keijoselta.  

“Hakuprosessi voi olla tietynlainen haaste, jos ei ole ketään keneltä kysyä asiasta”, Salovaara toteaa.  

Kutsuntainfon tarkoituksena onkin lisätä naisten tietoisuutta palveluksesta ja siihen hakeutumisesta.  

“Vertaistuella kaikesta selvittiin” 

Naisten negatiivinen kohtelu asepalveluksessa on vakava ongelma, vaikka enemmistö heistä ei sitä koekaan. Keijonen painottaa, että koki palvelusaikansa yleisesti positiivisena ja “silmiä avaavana ajanjaksona”. Keijonen kertoo olleensa tupansa ainoa nainen. Hän kuitenkin huomasi nopeasti, että porukka otti hänet hyvin mukaan joukkoon. 

“Meistä tuli tiivis porukka tupalaisteni kanssa ja muistelen heitä ja yhteisiä hetkiä lämmöllä.” 

Keijonen suosittelee vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutumista, jos kiinnostusta löytyy. 

“Totta kai siellä oli välillä rankkaa ja huonoja päiviä, mutta se kuuluu asiaan. Muiden vertaistuella kaikesta selvittiin”, hän summaa. 

Juttusarjan ensimmäinen osa: Kansalaispalvelus vai Ruotsin malli? Asevelvollisuusjärjestelmän uudistus ei ole edennyt

Juttusarjan viimeinen osa käsittelee puolueiden kantoja asevelvollisuusjärjestelmän kehittämiseen liittyen.