Asevelvollisuuden laaja uudistus vaatisi useiden vuosien valmistelun

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta.   

Yhä useammat tahot pitävät nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää syrjivänä ja epätasa-arvoisena, sillä kansalaisten velvollisuudet jakautuvat sukupuolen perusteella. Muutospaineita syntyy myös riittävän reservin kouluttamisesta, sillä miesikäluokat pienenevät. Tämä näkyy Puolustusvoimissa jo ensi vuosikymmenellä. 

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan vuonna 2025 julkaistu Asevelvollisuus ja sukupuolten tasa-arvo – Kohti sukupuolineutraalia valikoivaa asevelvollisuutta? -selvitys kartoitti kyselyllä puolueiden näkemyksiä asevelvollisuusjärjestelmän uudistamisesta.  

Selvityksestä käy ilmi, että suurin osa eduskuntapuolueista tukee sukupuolineutraalia, valikoivaan malliin perustuvaa asevelvollisuutta, joka on käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Moni puolue suhtautuu myös myönteisesti kansalaispalvelukseen. 

Kansalaispalvelusmalli tarkoittaa järjestelmää, jossa koko ikäluokalla olisi velvollisuus osallistua yhteiskuntaa tukeviin tehtäviin. Kansalaispalveluksen voisi suorittaa joko asepalveluksena tai siviilipalveluksen korvaavana varautumispalveluksena, joka sisältäisi esimerkiksi väestönsuojeluun, terveydenhuoltoon tai kyberturvallisuuteen liittyviä kursseja.

Sukupuolineutraalia yleistä asevelvollisuutta kannattavat kokoomus, RKP, SDP ja vihreät.  

Nykyjärjestelmää, eli vain miehiä koskevaa asevelvollisuutta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta, kannattavat Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.  

Liike Nyt kannattaa miesten asevelvollisuuden ja naisten palvelusvelvollisuuden yhdistämistä järjestelmäksi, jossa kaikki voisivat osallistua joko aseellisiin tehtäviin tai muihin yhteiskuntaa tukeviin rooleihin. 

Keskusta ulottaisi palvelusvelvollisuuden koko ikäluokkaan niin, että asepalvelus säilyttäisi ensisijaisuutensa.  

Vasemmistoliiton kanta oli selvityksen aikaan vasta muodostumassa. Puolueen marraskuussa 2025 julkaistusta tavoiteohjelmasta selviää, että Vasemmistoliitto kannattaa koko ikäluokkaa koskevaa sukupuolineutraalia valikoivaa asevelvollisuutta.  

Kokoomus ajaa siviilipalveluksen lakkauttamista ja sen korvaamista kansalaispalveluksella. Erityisesti Vasemmistoliitto ja vihreät toivovat vakaumukseen perustuvan siviilipalveluksen säilyttämistä. Vasemmistoliiton tavoitteena on lyhentää siviilipalveluksen kestoa. Totaalikieltäytyjien rankaisemisesta luopuisivat sekä Vasemmistoliitto että vihreät.  

”Vaikeissa asioissa muutoksiin ryhdytään usein vasta, kun on pakko”

Selvityksen tekijä, Maanpuolustuskorkeakoulun sotilassosiologian professori Teemu Tallberg kertoo, että selvitys lisäsi keskustelua asevelvollisuuden tulevaisuudesta eri puolueissa. Konkreettisia suunnitelmia suuremmista asevelvollisuusjärjestelmän uudistuksista ei ole.

“Keskustelu aiheen ympärillä on melko vähäistä, mutta olen huomannut, että sitä käydään. Kiinnostusta on erilaisia vaihtoehtoja kohtaan, sillä puolueet ovat muodostamassa omia kantojaan”, Tallberg kertoo. 

Nuorten ikäluokkien keskuudessa tasa-arvoisemman ja valikoivan asevelvollisuusjärjestelmän kannatus on muita korkeampaa. Enemmistö kansalaisista kuitenkin kannattaa nykyistä järjestelmää. Tästä syystä muutoksia voi olla vaikea suunnitella ja toteuttaa. 

Yleisiä perusteluja sille, että asevelvollisuus koskee vain miehiä ovat, että nykyinen järjestelmä on vakiintunut, toimii tehokkaasti ja nauttii laajaa hyväksyntää. 

“Vaikeissa asioissa muutoksiin ryhdytään usein vasta, kun on pakko. Päätöksiä tehdään siinä vaiheessa, kun kansalaisille voidaan todeta, ettei meillä ole muuta vaihtoehtoa”, Tallberg toteaa. 

Tallbergin mukaan aikajänne muutosten toimeenpanossa riippuu muutosten laajuudesta. Esimerkiksi kansalaispalvelusmallin käyttöönotto olisi suuren mittaluokan uudistus, joka vaatisi jopa yli vuosikymmenen suunnittelun ja valmistelun.  

Pienemmät muutokset olisivat mahdollisia nopeammallakin aikataululla. 

“Ruotsista ja Norjasta voisi joitakin malleja ja käytäntöjä ottaa aika suoraankin käyttöön, esimerkiksi sukupuolineutraalin, valikoivan asevelvollisuuden valikointijärjestelmän prosessin.” 

Kansalaisten hyväksyntä keskiössä 

Selvityksen mukaan useat kehityssuunnat viittaavat siihen, että asevelvollisuusjärjestelmää tulisi tarkastella uudelleen lähitulevaisuudessa. Vastuu kuuluu ennen kaikkea poliittisille päättäjille, koska Puolustusvoimat toimii eduskunnan tekemien päätösten mukaisesti. Puolueet ovat yhtä mieltä uudistusten tarpeesta, mutta niiden toteutustavoissa on merkittäviä näkemyseroja. 

Tallberg enteilee, ettei asevelvollisuuden uudistaminen nouse ensi vuonna järjestettävien eduskuntavaalien keskeiseksi teemaksi. 

“Suomessa on suuria haasteita niin talous- ja työttömyystilanteessa kuin sote-sektorillakin enkä usko, että asevelvollisuusjärjestelmän uudistus politisoituisi yhtä vahvasti.” 

Julkisessa keskustelussa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että asevelvollisuuden tulevaisuudesta tulee käydä keskustelua niin politiikassa kuin kansalaistenkin keskuudessa. Selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että vain kansalaisten hyväksyntä oikeuttaa järjestelmän olemassaolon.

Tämä on viimeinen osa tasa-arvoista asevelvollisuutta käsittelevästä juttusarjasta.

Ensimmäinen osa: Kansalaispalvelus vai Ruotsin malli? Asevelvollisuusjärjestelmän uudistus ei ole edennyt

Toinen osa: Armeijan valinneet naiset kannattavat koko ikäluokkaa koskevia kutsuntoja