Kuva: Maijastiina Hannonen

Yhteiskunta

Etäkoululaisten polku limittyy lähikoululaisten kanssa

Maijastiina Hannonen

Etäopiskelu soveltuu joustavasti erilaisten oppijoiden tarpeisiin.

Tyypillinen kotioppija siirtyy peruskoulun jälkeen käymään toisen asteen lähiopetuksessa. Näin kävi myös Vera Råbackille, 19. Hän on käynyt peruskoulun ulkosuomalaisille tarkoitetussa etäkoulu Kulkurissa. Peruskoulun jälkeen hän aloitti sirkusartistiopinnot Salpauksen sirkusartistikoulutuksessa.

Vera Råback hymyilee.
Etäkoulua käydessä Vera Råbackin sosiaalinen elämä hoitui vapaa-ajalla mm. harrastusten kautta. Kuva: Veran kotialbumi.

Etäkoulu Kulkuri mahdollisti joustavuutta ja Råback pystyi vaikuttamaan arjen rytmiin ja opiskelun etenemiseen itse. Hänellä onkin kokemus systeemistä irrallaan elämisestä, mikä vaikutti lähiopetukseen siirtymiseen.

”Oli totuttelemista opetella koulun rytmiin, mutta olen oppinut sopeutuvaksi”, hän kertoo.

Råback siirtyi etäkouluun 11-vuotiaana perheen matkustamisen takia. Valinta toi koulunkäyntiin pysyvyyttä, eikä hänen tarvinnut siirtyä kansainvälisestä koulusta toiseen. Etäkoulussa opetusvastuu ei ollut vanhemmilla, mutta ajatusmallien omaksuminen tuli luontevasti heiltä.

Kotikoulu eroaa etäkoulusta 

Suomessa on lakisääteinen oppivelvollisuus, mutta toteuttamistapa on vapaa. Kotiopetuksessa vastuu koulusivistyksen saamisesta on huoltajalla. Lisäksi lapsen asuinkunnalla on velvollisuus seurata opintojen edistymistä. Seurannan suunnittelussa voi hyödyntää Opetushallituksen ohjeita hyvistä käytännöistä. 

Suomessa toimii oppivelvollisille suunnattu Feeniks-nettikoulu, jonka kautta pystyy käymään peruskoulua ilman luokkiin sitoutumista. Feeniks-nettikoululla ei ole tällä hetkellä todistuksen kirjoitusoikeutta.

Suurin osa nettikoulun oppilaista on kotiopetuksessa. Opintojen edistymistä valvoo oppilaan asuinkunnan nimeämä tutkiva opettaja.

Toisen asteen koulutus tapahtuu lähiopetuksessa

Feeniks-nettikoulun toiminnanjohtaja Outi Myllymäki kertoo, että heillä ei ole olemassa tarkkaa dataa kotioppijoiden päätymisestä toisen asteen opintoihin. Hän tietää oppijoiden jatkosta vain sen, mitä perheet ovat itse kertoneet.

”Suurin osa jatkaa lähiopetuksessa, koska toisen asteen etäopetusvaihtoehtoja on toistaiseksi huonosti tarjolla.”

Feeniks-nettikoulun toiminnanjohtaja Outi Myllymäki. Kuva: Joni Mäkinen.

Sosiaalinen puoli on huoltajien vastuulla

Myllymäki kertoo, että heidän järjestelmän kautta on mahdollista tutustua ja hakea kavereita samalta alueelta tai ikäryhmästä. Nettikoulussa jokainen etenee yksilöllisesti omaan tahtiin ja yhdessä opiskelua on vähän.

”Totta on se, että kotiopetuksessa sosiaaliseen puoleen pitää panostaa perheen puolelta”, Myllymäki tiivistää.

Kotioppijat ovat marginaalinen joukko

Vuonna 2020 kotiopetuksessa oli 501 peruskouluikäistä koululaista. Yhteensä peruskoululaisia on yli 540 000. Prosentuaalisesti kotiopetuksessa on alle 0,1 prosenttia peruskouluikäisistä lapsista. 

Myllymäki myös muistuttaa, että kotioppijat ovat laaja joukko, josta löytyy kaikenlaisia oppijoita.

”Osalla on taustalla koulukiusaamista tai esimerkiksi vaikeuksia toiminnanohjauksen kanssa.”

Kuuntele juttu:

https://soundcloud.com/radiotutka/etakoululaisten-polku-limittyy-lahikoululaisten-kanssa?si=eb3b443032d2444b986486f268d1ef57&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing

Yhteiskunta
Kirsi Vainio-Korhonen on tutkinut monen 1800-luvulla eläneen naisen elämänkulkua. Kuva: Emmi Partanen

Turun palo lisäsi köyhien naisten ja lasten ahdinkoa 

Yhteiskunta

Turun palo oli yksi Suomen historian tuhoisimmista katastrofeista. Sen vaikutukset eivät rajoittuneet vain rakennuksiin ja kaupunkikuvaan. Erityisesti köyhien naisten ja lasten asema heikkeni entisestään.

Yhteiskunta
Kaskenmäen päiväkoti tarjoaa vuorohoitoa yhteensä 105 lapselle. Kuva: Ida-Maria Marila

Öissä töissä: Vuoropäiväkoti tarjoaa turvallisen sylin kellonajasta riippumatta

Yhteiskunta

Yli 30 vuotta lastenhoidon parissa työskennellyt Jaana Aihela-Soini on urallaan nähnyt vanhemmuuden painopisteiden muutokset. Yhteiskunnalta ja lasten kasvatukselta hän toivoisi lisää sellaista yhteisöllisyyttä, jota hän kollegansa Emmi Valtasen kanssa kokee työssään yövuoroissa.

Yhteiskunta
Johanna Varis ja Mia Sormunen käyttävät somea yli 4 tuntia vuorokaudessa. Kuva: Ilona Lähteenmäki

"Some on monelle nuorelle eräänlainen henkireikä" – aikuiseksi kasvaminen somessa herättää ristiriitaisia tunteita

Yhteiskunta

Pitäisikö sosiaalinen media kieltää alle 15-vuotiailta? 20- ja 21-vuotiaat Johanna Varis ja Mia Sormunen kertovat mielipiteensä asiasta, sekä pohtivat, millainen olisi heidän unelmiensa some.

Yhteiskunta
Maanpuolustuskorkeakoulun professori Teemu Tallberg arvioi, ettei asevelvollisuuden uudistaminen nouse ensi kevään eduskuntavaalien keskeiseksi teemaksi. Kuva: Puolustusvoimat

Asevelvollisuuden laaja uudistus vaatisi useiden vuosien valmistelun

Yhteiskunta

Asevelvollisuusjärjestelmän uudistaminen jakaa mielipiteitä niin puolueiden kuin kansalaistenkin keskuudessa. Keskustelua ohjaavat tasa-arvokysymykset ja ikäluokkien pieneneminen, joka alkaa näkyä Puolustusvoimissa jo lähivuosina.

Yhteiskunta
Pelastushelikopterin lentäjä työskentelee yhdessä lentoavustajan ja lääkärin kanssa.

Pelastushelikopteri hälytetään vain kriittisimpiin tehtäviin - "Kuolemaa kohtaa lähes joka vuorossa"

Yhteiskunta

Mikko Honkasalo toimii pelastushelikopterin lentäjänä Turun tukikohdassa. Lentäjien työvuorot kestävät 48 tuntia. Sääolosuhteet ovat iso stressitekijä Honkasalon työssä.

Yhteiskunta
Leluliike Casagranden myymälä Turussa Linnankadulla. Kuva: Kasper Lindell

Perheyritykset investoivat rohkeasti tulevaisuuteen – "Et sä voi pelätä"

Yhteiskunta

114-vuotias Casagrande avasi syksyllä uuden liikkeen kauppakeskus Skanssiin. Yhtiön kolmas sukupolvi oli vielä pitkään sitä mieltä, että kauppakeskuksiin ei lähdetä, mutta toisin kävi.

Yhteiskunta
Panu Koponen toimii sekä palopelastajana että pelastussukeltajana. Kuva: Rosa Heikkinen

Palopelastajat kohtaavat asioita, joita muut eivät näe koko elämänsä aikana

Yhteiskunta

Panu Koponen on toiminut 10 vuoden ajan palopelastajana Varsinais-Suomen pelastusasemalla. Pelastajan täytyy huolehtia hyvästä henkisestä sekä fyysisestä kunnosta.

Tuoreimmat

  1. Lempeä sisu

    Hyvinvointi

  2. Koreografi ohjaa myös luonnollista liikettä — show ei rakennu yhdessä yössä

    Kulttuuri

  3. Kenelle tekoälyn avulla tehty kappale kuuluu?

    Kulttuuri

  4. Turun palo lisäsi köyhien naisten ja lasten ahdinkoa 

    Yhteiskunta

  5. Öissä töissä: Vuoropäiväkoti tarjoaa turvallisen sylin kellonajasta riippumatta

    Yhteiskunta

  6. "Some on monelle nuorelle eräänlainen henkireikä" – aikuiseksi kasvaminen somessa herättää ristiriitaisia tunteita

    Yhteiskunta

  7. Rap-artisti Olenleo haluaa keikkailla enemmän – uusiin paikkoihin pääseminen ilman nimeä on vaikeaa

    Kulttuuri

  8. Naisjääkiekon kehittyminen vaatii asennemuutosta erityisesti seuroissa

    Urheilu

  9. Asevelvollisuuden laaja uudistus vaatisi useiden vuosien valmistelun

    Yhteiskunta

  10. Fanittaminen tuo sisältöä elämään – "Työviikko tuntuu kevyemmältä, kun on keikkareissu tiedossa"

    Kulttuuri