Etäkoululaisten polku limittyy lähikoululaisten kanssa

Tyypillinen kotioppija siirtyy peruskoulun jälkeen käymään toisen asteen lähiopetuksessa. Näin kävi myös Vera Råbackille, 19. Hän on käynyt peruskoulun ulkosuomalaisille tarkoitetussa etäkoulu Kulkurissa. Peruskoulun jälkeen hän aloitti sirkusartistiopinnot Salpauksen sirkusartistikoulutuksessa.

Etäkoulu Kulkuri mahdollisti joustavuutta ja Råback pystyi vaikuttamaan arjen rytmiin ja opiskelun etenemiseen itse. Hänellä onkin kokemus systeemistä irrallaan elämisestä, mikä vaikutti lähiopetukseen siirtymiseen.

”Oli totuttelemista opetella koulun rytmiin, mutta olen oppinut sopeutuvaksi”, hän kertoo.

Råback siirtyi etäkouluun 11-vuotiaana perheen matkustamisen takia. Valinta toi koulunkäyntiin pysyvyyttä, eikä hänen tarvinnut siirtyä kansainvälisestä koulusta toiseen. Etäkoulussa opetusvastuu ei ollut vanhemmilla, mutta ajatusmallien omaksuminen tuli luontevasti heiltä.

Kotikoulu eroaa etäkoulusta 

Suomessa on lakisääteinen oppivelvollisuus, mutta toteuttamistapa on vapaa. Kotiopetuksessa vastuu koulusivistyksen saamisesta on huoltajalla. Lisäksi lapsen asuinkunnalla on velvollisuus seurata opintojen edistymistä. Seurannan suunnittelussa voi hyödyntää Opetushallituksen ohjeita hyvistä käytännöistä. 

Suomessa toimii oppivelvollisille suunnattu Feeniks-nettikoulu, jonka kautta pystyy käymään peruskoulua ilman luokkiin sitoutumista. Feeniks-nettikoululla ei ole tällä hetkellä todistuksen kirjoitusoikeutta.

Suurin osa nettikoulun oppilaista on kotiopetuksessa. Opintojen edistymistä valvoo oppilaan asuinkunnan nimeämä tutkiva opettaja.

Toisen asteen koulutus tapahtuu lähiopetuksessa

Feeniks-nettikoulun toiminnanjohtaja Outi Myllymäki kertoo, että heillä ei ole olemassa tarkkaa dataa kotioppijoiden päätymisestä toisen asteen opintoihin. Hän tietää oppijoiden jatkosta vain sen, mitä perheet ovat itse kertoneet.

”Suurin osa jatkaa lähiopetuksessa, koska toisen asteen etäopetusvaihtoehtoja on toistaiseksi huonosti tarjolla.”

Sosiaalinen puoli on huoltajien vastuulla

Myllymäki kertoo, että heidän järjestelmän kautta on mahdollista tutustua ja hakea kavereita samalta alueelta tai ikäryhmästä. Nettikoulussa jokainen etenee yksilöllisesti omaan tahtiin ja yhdessä opiskelua on vähän.

”Totta on se, että kotiopetuksessa sosiaaliseen puoleen pitää panostaa perheen puolelta”, Myllymäki tiivistää.

Kotioppijat ovat marginaalinen joukko

Vuonna 2020 kotiopetuksessa oli 501 peruskouluikäistä koululaista. Yhteensä peruskoululaisia on yli 540 000. Prosentuaalisesti kotiopetuksessa on alle 0,1 prosenttia peruskouluikäisistä lapsista. 

Myllymäki myös muistuttaa, että kotioppijat ovat laaja joukko, josta löytyy kaikenlaisia oppijoita.

”Osalla on taustalla koulukiusaamista tai esimerkiksi vaikeuksia toiminnanohjauksen kanssa.”

Kuuntele juttu: