Sijoittajan oma arvomaailma vaikuttaa vahvasti siihen, mitä pidetään hyväksyttävänä. Kuva: Emmi Partanen

Yhteiskunta

Harva sijoittaja perehtyy yritysten vastuullisuuteen 

Emmi Partanen

Vastuullinen sijoittaminen ei enää houkuttele suomalaisia yksityissijoittajia samalla tavalla kuin vielä muutama vuosi sitten. Kiinnostuksen hiipuminen ei kuitenkaan johdu piittaamattomuudesta, vaan vastuullisuuden oletetaan kuuluvan normaaliin liiketoimintaan. 

Suomen osakesäästäjien toimitusjohtajan Karri Salmen mukaan lähes kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt julkaisevat vastuullisuusraportteja. Silti raportteja ei juuri käytetä sijoituspäätösten tukena.  

Karri Salmi toimii Suomen osakesäästäjien toimitusjohtajana. Kuva: Suomen osakesäästäjien Viisas Raha -media

”Meidän tutkimustemme mukaan harva sijoittaja enää jaksaa perehtyä vastuullisuusraportteihin. Sen sijaan moni luottaa siihen, että suomalaiset yhtiöt toimivat vastuullisesti, ellei toisin todisteta.” 

Salmen mukaan lähes kaikilla rahastoilla ja yhtiöillä on selkeästi merkitty ESG-status. Lyhenne ESG tulee sanoista Environmental, Social, Governance.  

ESG-sijoittamisessa otetaan huomioon ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sijoittaja ei laita rahaa saastuttaviin, epäeettisiin tai huonosti johdettuihin yhtiöihin. 

“Tasapainottelua moraalin ja tuottojen välillä” 

Salmi muistuttaa, että vastuullisuus ei ole aina yksiselitteinen asia. Yhtiö voi toimia ESG:n mukaisesti, mutta sen toimiala saattaa olla sijoittajalle eettisesti ongelmallinen. 

“Joku voi kokea, ettei halua sijoittaa puolustusteollisuuteen tai metsäyhtiöihin, vaikka ne itsessään toimisivat vastuullisesti. Esimerkiksi metsäteollisuusyhtiö UPM hakkaa metsää, mutta istuttaa 50 miljoonaa puuta vuodessa uudistaakseen luontoa”, Salmi kertoo. 

“Sijoittajan oma arvomaailma vaikuttaa vahvasti siihen, mitä pidetään hyväksyttävänä.” 

Lääketieteen kandidaatti Emilia Kaiser kuvailee oman sijoittamisensa olevan tasapainottelua moraalin ja tuottojen välillä. Kaiser haluaa pohtia, tukeeko sijoitus sellaisia arvoja ja toimintaa, jotka tuntuvat omilta. 

Hän kokee, että yritysten todellista vastuullisuutta on usein vaikea selvittää, sillä muun muassa viherpesua esiintyy paljon. Maailman ja kurssien jatkuvat muutokset lisäävät hänen haluaan sijoittaa omien arvojen mukaisesti.  

“Näin tuntuu, että voin edes pienesti vaikuttaa.” 

Emilia Kaiser. Kuva: Emilia Kaiserin kotialbumi

Mainekriisit näkyvät osakekursseissa 

Karri Salmen mukaan suhtautuminen puolustusteollisuuteen on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Aiemmin sijoittajat välttelivät jopa epäsuorasti aseisiin liittyviä yhtiöitä. Ukrainan sodan seurauksena puolustusteollisuus nähdään yhä useammin vastuullisena osana yhteiskuntaa, mikä on muuttanut sijoittajien asenteita. 

Salmen mukaan yritykset, jotka pärjäävät luottamus- ja mainetutkimuksissa, tekevät selvästi kilpailijoitaan parempaa tulosta. Mainekriisit voivat näkyä heti osakekurssissa. Esimerkiksi Stora Enson maine koki kolauksen alihankkijan raakkuja tuhonneen luonnonsuojelurikkomuksen vuoksi. 

Suomalaiset ikoniset brändit, kuten Kesko, Kone, Nokia, Elisa, Fiskars ja Huhtamäki, sijoittuvat korkealle kansainvälisissä vastuullisuusvertailuissa. Vaikka ne ovat globaalilla tasolla pieniä, ne panostavat vastuullisuuteen järjestelmällisesti. Tämä näkyy myös sijoittajien luottamuksessa.