Kansalaispalvelus vai Ruotsin malli? Asevelvollisuusjärjestelmän uudistus ei ole edennyt

Tutka syventyy -sarjassa toimittaja keskittyy yhteen aiheeseen kolmesta eri näkökulmasta. 

Turvallisuusympäristön muutos, tasa-arvokysymykset ja pienenevät ikäluokat haastavat yhteiskuntaa ja sen myötä myös Puolustusvoimia.

Suomen puolustus perustuu 280 000 sotilaan sodanajan reserviin. Tämän ylläpitäminen edellyttää 20 000 reserviläisen kouluttamista vuosittain. Nykyisillä ikäluokilla tämä tavoite saavutetaan, mutta ikäluokat pienenevät ja tämä alkaa konkreettisesti näkyä Puolustusvoimissa jo ensi vuosikymmenellä.  

Puolustusvoimat pyrkii kasvattamaan vapaaehtoisten naisten osuutta asepalveluksessa. Tavoitteena on kouluttaa 2 000 naista osaksi reserviä vuosittain vuoteen 2027 mennessä.  

Nykyjärjestelmässä on kiinnitetty huomiota myös palveluksen keskeyttämiseen johtamiin syihin, joista merkittävimpiä ovat mielenterveyden ongelmat.

Asevelvollisuusjärjestelmän uudistukselle nähdään pidemmällä aikavälillä tarvetta. Poliittisia päätöksiä uudistuksesta ei ole tehty. Erilaisista vaihtoehdoista on kuitenkin käyty keskustelua. 

Kansalaispalvelusmalli jakaa mielipiteitä

Ajatushautomo Elisabet Rehn Bank of Ideas ry teetti vuosina 2016-2018 laajan selvityksen ja mallin yhdenvertaisesta kansalaispalveluksesta.  

Tässä mallissa asevelvollisuuslaki muutettaisiin laiksi kansalaispalvelusvelvollisuudesta, jossa koko ikäluokka velvoitettaisiin yleisiin kutsuntoihin. Laki koskisi myös naisia, ahvenanmaalaisia ja Jehovan todistajia, jotka eivät tällä hetkellä ole asevelvollisuuden piirissä. 

Kansalaispalveluksen voisi suorittaa asepalveluksena tai uudenlaisena varautumispalveluksena, joka korvaisi nykyisen siviilipalveluksen. Varautumispalveluksen suorittaja voisi valita kursseja esimerkiksi väestön- tai ympäristönsuojelusta, terveydenhuollosta tai kyberturvallisuudesta. Puolustusvoimille taattaisiin oikeus valita katsomansa henkilömäärä asepalvelukseen riittävän puolustuskyvyn varmistamiseksi.  

Sekä ase- että varautumispalveluksen suorittaneet muodostaisivat yhdessä kokonaisturvallisuusrekisterin, joka kattaisi Suomen elintärkeät toiminnot kriisitilanteissa yhdessä viranomaisten kanssa. 

Kannustimena kansalaispalveluksen suorittamisesta ehdotetaan verovähennystä, joka olisi voimassa tiettyyn ikään saakka. Ne, jotka kieltäytyisivät tai eivät kykenisi suorittamaan palvelusta, joutuisivat maksamaan tuloistaan enemmän veroa kuin palveluksen suorittaneet. Mallissa luovuttaisiin totaalikieltäytyjien vapausrangaistuksesta. 

Kansalaispalvelusmalli jakaa mielipiteitä. Sen on katsottu edistävän tasa-arvoa ja kriisivalmiutta sekä osallistavan kaikkia kansalaisia yhteiskunnan toimintakyvyn ylläpitämiseen poikkeusoloissa.  

Toisaalta mallia on kritisoitu siitä, että palveluksen voisi välttää korkeammalla verotuksella. Tämän on katsottu luovan epätasa-arvoisuutta pieni- ja suurituloisten välillä. 

Ruotsissa ja Norjassa sukupuolineutraali asevelvollisuus

Tasa-arvolain neuvottelukunnan vuonna 2025 julkaistun Asevelvollisuus ja sukupuolten tasa-arvo – Kohti sukupuolineutraalia valikoivaa asevelvollisuutta? -selvityksen tavoitteena on viedä eteenpäin julkista keskustelua asevelvollisuudesta ja sen tulevaisuudesta Suomessa. Selvityksessä todetaan yksiselitteisesti, että asevelvollisuuden kohdistuminen vain miehiin on keskeinen tasa-arvo-ongelma.  

Asepalvelusjärjestelmä kohtaa muutospaineita niin yhdenvertaisuuden kuin pienenevien ikäluokkienkin johdosta.  

Vaihtoehdoksi esitetään sukupuolineutraalia valikoivaa asepalvelusta, joka on käytössä Ruotsissa ja Norjassa. 

Ruotsissa kaikkien 18-vuotiaiden naisten ja miesten tulee vastata sähköiseen kutsuntakyselyyn, jossa selvitetään muun muassa nuoren terveyttä, toimintakykyä, motivaatiota ja toiveita asepalvelukseen liittyen. Kyselyn pohjalta osa kutsuntaikäisistä käsketään kutsuntoihin, joihin sisältyy mm. terveystarkastus, kirjalliset kokeet sekä fyysiset ja psykologiset testit.  

Vain osa ikäluokasta valitaan asepalvelukseen puolustusvoimien tarpeiden mukaan. Niiden, jotka eivät tule kutsunnoissa valituiksi, on mahdollista halutessaan hakea peruskoulutukseen arviointikyselyn kautta. 

Peruskoulutuksen jälkeen on mahdollista hakeutua kodinturvajoukkoihin, upseerikoulutukseen tai sotilaaksi puolustusvoimien palvelukseen.  

Mallia on kritisoitu siitä, ettei se ole suoraan vertailukelpoinen, sillä Suomeen verrattuna kyseisissä maissa koulutettavien määrät ovat ikäluokan kokoon nähden pieniä.  

Erityisesti nuoret kannattavat tasa-arvoisempaa järjestelmää

Keskustelu uudistuksen ympärillä on haastavaa, sillä eri malleista on olemassa monenlaisia tulkintoja. Esimerkiksi kansalaispalvelus voidaan nähdä osana nykyjärjestelmää, sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen yhdistyvänä tai laajana yläkäsitteenä, jonka piiriin kuuluu useita erilaisia palvelusmuotoja. Kansalaispalvelusta on vaikea verrata nykyisiin järjestelmiin, koska vastaavaa mallia ei ole toistaiseksi olemassa.

Nykyisenkaltaisella asevelvollisuusjärjestelmällä on pitkään ollut laaja kannatus suomalaisten keskuudessa. Erilaisista kyselytutkimuksista kuitenkin selviää, että nuorten ikäluokkien keskuudessa tasa-arvoisemman ja valikoivan asevelvollisuusjärjestelmän kannatus on muita korkeampaa.  

Pääpaino uudistuksesta keskustellessa on se, että Suomella on tulevaisuudessakin oltava riittävän kokoinen ja suorituskykyinen reservi.

Tutka pyysi haastattelua sekä Pääesikunnasta että puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) erityisavustajalta Antti Vesalalta. Kumpikaan taho ei halunnut kommentoida asiaa, sillä asiasta ei ole tehty poliittisia päätöksiä.

Juttusarjan seuraavassa osassa käsitellään asevelvollisuusjärjestelmän ympärillä käytävää tasa-arvokeskustelua.