Median luoma kuva sukupuolten moninaisuudesta on suppea

Sukupuolivähemmistöt näkyvät mediassa suppeasti ja itseään toistavasti. Sosiaaliseen mediaan (Facebook ja Twitter) jättämämme kyselyn vastauksista kävi ilmi, että sukupuolen moninaisuutta toivottaisiin käsiteltävän aiempaa monipuolisemmin. Kyselyyn vastanneet kaipasivat samaistumispintaa mm. binäärisen sukupuolijaottelun ulkopuolelle jääville ihmisille, nuorille transvestiiteille, aikuisiällä ”heränneille”, sukupuolistereotypioita rikkoville sukupuolivähemmistöjen edustajille, sekä eri ikäisille ja näköisille ihmisille, esimerkiksi feminiinisille muunsukupuolisille.

Sukupuolivähemmistöistä puhuttaessa tulevat monelle mieleen ne transsukupuoliset, jotka ovat hakeutuneet sukupuolenkorjausprosessiin ja korjaavat kehonsa piirteitä vastaamaan paremmin sukupuolikokemustaan. Kuitenkin nykyinen lainsäädäntö ja asenneilmapiiri asettavat myös muut sukupuolivähemmistöjen edustajat eriarvoiseen asemaan cis-ihmisten kanssa.

Pelko pitää ihmiset poissa julkisuudesta

Tällä hetkellä mediassa käsitellään muunsukupuolisuutta ja sukupuolettomuutta pääasiassa samoista, ennestään tutuista ihmisistä tehtyjen henkilöjuttujen kautta. Esimerkiksi sukupuolettomuutta käsittelevissä artikkeleissa on yleensä haastateltu Seta ry:n puheenjohtajaa Viima Lampista ja muunsukupuolisuutta käsiteltäessä queer-piireissä tunnettua artistia, Tero Heteroa. Muunsukupuolisuutta ja sukupuolettomuutta edustaa useimmiten ihminen, joka on nuori, valkoinen, vammaton ja androgyyni, ja toimii usein myös julkisessa työssä tai luottamustehtävässä.

Leimaantumisen pelko ja esimerkiksi intersukupuolisuuteen liittyvä stigma ovat todellisia ongelmia, jotka varmasti osaltaan selittävät samojen haastateltavien käyttöä mediassa.

Suomen lainsäädäntö loukkaa sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia

Asenneilmapiirin lisäksi myös sukupuolivähemmistöjä koskeva lainsäädäntö ja käytännöt ovat syrjiviä ja vanhentuneita. Suomi on ainoa pohjoismaa, jonka laki vaatii transihmiseltä lisääntymiskyvyttömyyttä edellytyksenä sukupuolen juridiselle vahvistamiselle. Sukupuolen määrittely ei perustu itsemääräämisoikeuteen ja lisäksi esimerkiksi transprosessi ei palvele binäärin ulkopuolelle jääviä sukupuolivähemmistön edustajia lainkaan.

Suomi on saanut useita suosituksia translain uudistamiseksi esimerkiksi YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaistarkastelussa (UPR-prosessi). Laki nykyisellään rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimusta ja transihmisten oikeutta olla joutumatta epäinhimillisen kohtelun kohteeksi.

Sateenkaarisanastoa tulevien juttujen tueksi:

Binääri. Kaksijakoinen sukupuolikäsitys, mies/nainen.

Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty mieheksi. Cisnainen on syntymässä määritelty naiseksi

Intersukupuolisuus. Käsitteellä kuvataan laajaa joukkoa erilaisia synnynnäisiä tiloja, joissa henkilön keholliset, anatomiset tai muut sukupuolen tunnusmerkit eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Intersukupuolinen tila ei määrittele sitä, minkälainen sukupuoli-identiteetti henkilölle kehittyy. Kuten muutkin lapset, kasvava intersukupuolinen lapsi useimmiten ymmärtää itse oman sukupuoli-identiteettinsä.

Muunsukupuolinen/transgender. Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tyystin tämän jaon ulkopuolella. Muunsukupuolisuus voi toimia kattokäsitteenä muullekin ei-binääriselle sukupuolen kokemiselle. Kaikki binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella olevat eivät siksi koe termiä omakseen.

Sukupuolen moninaisuus. Sukupuolen moninaisuus ilmaisulla viitataan siihen, että sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Tässä yhteydessä voidaan käyttää myös monikkomuotoa sukupuolten moninaisuus. Sukupuolen moninaisuus sisältää siis sekä sukupuolivähemmistöt että sukupuolienemmistöt. Sukupuolen moninaisuudesta voidaan puhua yksilötasolla eri tavoin: voidaan ajatella, että jokaisen ihmisen sukupuoli koostuu ainutlaatuisista ja yksilöllisistä piirteistä ja on täten moninainen. Toisaalta voidaan ajatella, että sukupuolen moninaisuus tarkoittaa jotakin ominaisuutta, joka on sukupuolivähemmistöille tyypillinen.

Sukupuolen juridinen vahvistaminen. Henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän muuttaminen henkilön sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi. Tällä hetkellä Suomen laki edellyttää sukupuolen juridista vahvistamista toivovalta ihmiseltä lisääntymiskyvyttömyyttä, joka tarkoittaa käytännössä pakollisia hormonihoitoja tai sterilisaatiota.

Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena.

Sukupuoli. Sukupuoli on erilaisista geneettisistä, kehityksellisistä, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ominaisuuksista koostuva jatkumo. Sukupuoli on myös juridinen määre.

Sukupuoli-identiteetti. Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ihmisen omaa kokemusta sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan.

Transvestisuus. Transvestisuus tarkoittaa, että henkilö tuntee ainakin ajoittain tarvetta ilmaista eläytymällä, pukeutumalla tai laittautumalla toista (binääristä) sukupuolta kuin mikä hänelle on syntymässä määritelty. Transvestiitti on usein tyytyväinen syntymässä määriteltyyn sukupuoleensa eikä hänellä ole tarvetta juridisiin muutoksiin ja/tai lääketieteellisiin korjauksiin sukupuolen suhteen. Monelle transvestiitille on tärkeää, että hänet kohdataan siinä sukupuolessa, jota hän kulloinkin ilmentää.

Laajempi sanasto:
http://seta.fi/sateenkaarisanasto/

Artikkeli on osa Tutkan juttusarjaa, jossa käsitellään sukupuolen moninaisuutta.