Yhteiskunta
Tavoitteena palkattomien harjoitteluiden kieltäminen – "tapa hyväksikäyttää nuoria työmarkkinoilla"
Asiantuntijan mukaan palkattomuutta perustellaan usein sillä, että opiskelija tarvitsee ohjaajan ja on täten henkilöstövahvuuden ulkopuolella.
European Youth Forum on kymmenen vuoden ajan ajanut palkattomien harjoitteluiden kieltämistä. Nyt aloite on edennyt Euroopan komission, neuvoston ja parlamentin neuvotteluihin, joissa he päättävät asian virallisesta kannasta.
European Youth Forum -hallituksen jäsen sekä Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Natalia Kallio on ollut mukana palkattomien harjoitteluiden kieltämisessä kaksi ja puoli vuotta.

Kallion mukaan palkattomat harjoittelut sulkevat monia harjoittelumahdollisuuksien ulkopuolelle ja estävät sosiaalista liikkuvuutta.
“Vain ne nuoret, joilla on varaa, voivat tehdä palkattomia harjoitteluita.”
European Youth Forumin tekemän tutkimuksen mukaan palkattoman harjoittelun tekeminen maksaa nuorelle noin reilu tuhat euroa kuukaudessa.
Kallion näkemys on, että palkattomat harjoittelujaksot ovat tapa hyväksikäyttää nuoria työmarkkinoilla.
“Todennäköisesti sielläkin tehdään ihan samoja hommia ja oikeita töitä, mitä tekisi joku muukin työntekijä. Firmat palkkaavat harjoittelijoita koko ajan, mikä vahvistaa ajatusta siitä, että harjoittelija on tarpeellinen työntekijä firmassa, jos sinne pitää aina palkata uusi harjoittelija tekemään sitä työtä.”
Palkattomat harjoittelut viivästyttävät opintoja
Kaikki sosiaali- ja terveysalan harjoittelut ovat palkattomia Varsinais-Suomen alueella, kertoo Tarja Bergfors, Turun Ammattikorkeakoulun sairaanhoidon koulutusvastaava.
Bergforsin mukaan suurin syy opintojen viivästymiselle ovat palkattomat harjoittelut. Hän kertoo, että opiskelijat ovat todella pahassa taloudellisessa ahdingossa, jotta he saavat opintonsa suoritettua.
Harjoitteluita pyritään hyväksilukemaan esimerkiksi kesätöiden kautta helpottamaan opiskelijoiden tilannetta. Tavoitteena on myös saada harjoittelujaksoja lyhyemmiksi.
Sairaanhoitajan opetussuunnitelmassa on 10 harjoittelujaksoa. Yksi harjoittelujakso kestää pääsääntöisesti viisi viikkoa.
Tehyn koulutuspoliittisen asiantuntijan Kirsi Cocon mukaan palkattomuutta perustellaan sillä, että opiskelija tarvitsee aina ohjaajan ja on henkilöstövahvuuden ulkopuolella.
“Kuitenkin useimmissa työyksiköissä on myös paljon sellaisia työtehtäviä, joita opiskelija voi tehdä ohjattuna ja myös itsenäisesti.”
Cocon mukaan tällaisissa tilanteissa palkka olisi perusteltua.
EU-jäsenmaat vastuussa omasta koulutuspolitiikastaan
Tällä hetkellä on todennäköistä, että palkattomat harjoittelut kielletään opintojen jälkeen tapahtuvien harjoitteluiden osalta.
“Syy, miksi opintojen aikaisia harjoitteluita ei haluta ottaa mukaan on se, että EU:ssa on vahvasti ajateltu, että opintojen ulkopuoliset harjoittelut voidaan ymmärtää työnä ja opintojen aikana suoritettavat harjoittelut osana koulutusta”, Kallio selittää.
Kallion mukaan ongelma piilee siinä, että jäsenmaat ovat vastuussa omasta koulutuspolitiikastaan ja EU:lla on enemmän valtaa säädellä jäsenmaiden työmarkkinoita ja työehtoja.
Palkattomia harjoitteluita koskevien neuvotteluiden on arvioitu kestävän noin vuoden ajan.
“Mitä ikinä tapahtuukaan vuoden päästä, varmasti edelleen jatketaan taistelua palkattomien harjoitteluiden kieltämiseksi”, Kallio kiteyttää.
Tutka Pro on osa Turun Ammattikorkeakoulua.
Tuoreimmat
-
Tutka tutkii: Kofeiinia keskittymiseen – milloin hyöty kääntyy haitaksi?
-
Tutka tutkii: Onko alkoholittomien opiskelijatapahtumien suosio kasvanut?
-
Vain kolme prosenttia sopivan ikäisistä luovuttaa verta – erityisesti miehiä tarvitaan
-
Palkitun turkulaisen taiteilijan sarjakuvia luetaan Yhdysvalloissa asti
-
Bensan hinta mietityttää autoilevia opiskelijoita
-
Tulisiko poliittista aktiivisuutta lisätä opiskelijajärjestöissä?
-
Tässä anime-kahvilassa voi esitellä omia teoksiaan
-
Näyttely tuo Simbergin teokset uuden sukupolven nähtäväksi
-
Täsmähoitoa aivoille – neuromodulaatio tuo nopean avun vaikeaan masennukseen ja kipuun
-
Itämeren simpukat kärsivät happamoitumisesta
