Tutka tutkii: Miten nälkä vaikuttaa päätöksentekoon?

Juttusarjassa Tutka selvittää ajankohtaisten ilmiöiden ja väitteiden todenperäisyyttä.

Perheiden ruokapöydässä kuuluu usein sanonta: “Syödään ensin ja mietitään vasta sitten”. Ajatus perustuu siihen, että päätöksiä ei lähtökohtaisesti kuulu tehdä nälkäisenä. Useat arkielämän päätökset tarvitsevat virkeät aivot ja täyden keskittymisen. Nälkä yhdistetään yleensä hyvin negatiivisesti päätöksentekoon. 

Terveyskyla.fi:n mukaan nälän ja kylläisyyden tunne syntyy aivoissa, mutta niihin vaikuttaa myös suoliston ja mahalaukun toiminta. Useat eri hormonit ja välittäjäaineet ovat yhteydessä siihen, miten aivoille viestitään nälkää ja kylläisyyttä. Näistä hormoneista merkittävin on greliini. Greliiniä erittyy ihmisen ollessa nälkäinen.

Vaasan yliopiston väitöskirjatutkija Niklas Kurki korostaa energian merkitystä aivoissa. Greliini on yksi keskeisistä hormoneista, joilla elimistö viestii aivoille energiantarpeesta, ja se vaikuttaa myös aivojen palkkiojärjestelmään. Kurjen mukaan greliini tekee aivoissa nälästä päätavoitteen, joka sivuuttaa ihmisen kaikki aiemmat tavoitteet. Tässä tilassa aivot laittavat tavoitteet järjestykseen sen mukaan, mikä tuo eniten dopamiinia ja endorfiinia.

Ozempicin kaltaiset lääkkeet osoittavat, että nälkää ja kylläisyyttä sääteleviin biologisiin järjestelmiin voidaan vaikuttaa lääkkeillä.

Erota kaksi nälkää

Nälkä voidaan karkeasti jakaa arkinälkään ja äärimmäiseen nälkään. Väitteen kannalta on oleellista erottaa kummasta puhutaan. Kurjen mukaan äärimmäisessä nälässä tehdään automaattisesti huonompia päätöksiä. Näin voi käydä varsinkin tilanteissa, joissa pitää suunnitella pidemmälle ja analysoida käynnissä oleva tilanne. Äärimmäistä nälkää pitää yleisesti välttää. 

Arkinälkä ei kuitenkaan ole samalla tavalla yksiselitteinen asia.

”Ei ole suoraa tutkimustietoa siitä, että nälkäisenä meillä jäisi aivot narikkaan ja me tekisimme automaattisesti huonompia päätöksiä. On paljon kiinni siitä, että millainen nälkä on ja millainen päätös on edessä. Nälkä voi lisätä taipumusta nojata aikaisemmin toimineisiin ratkaisuihin. Se voi vähentää halua kokeilla uutta epävarmassa tilanteessa, mikä voi näyttää riskin välttämiseltä. Mutta se ei ole automaattisesti huono strategia, jos aikaisempi kokemus on informatiivinen, se voi olla hyvinkin järkevää”, Kurki kertoo.

Kurki antaa tähän liittyen esimerkin Kiinassa tehdystä tutkimuksesta. Tutkimuksessa ihmisille tehtiin terveystarkastuksia, joihin piti tulla paastoten ilman aamupalaa.  

”Toinen ryhmä tuli tarkastukseen aamulla ja toinen illalla. Näille ihmisille tehtiin erilaisia testejä muun muassa riskinottoon liittyen. Iltaan asti paastonneiden ihmisten aivot toimivat yhtä hyvin, mutta iso ero tuli esille siinä, kuinka iltaan saakka paastonneet käyttivät testeissä hyväkseen aikaisemmin hyväksi todettuja malleja ja kokemuksia”. 

Nälkä on yksilöllinen

Nälkä ei vaikuta kaikkien aivotoimintaan samalla tavalla.

”Vastaus ei ole yksioikoinen. Riippuu siitä, millaisesta nälästä ja päätöksestä on kyse sekä siitä, kuinka herkkiä aivot ovat greliinille”, Kurki päättää.