Miksi mielenterveydestä puhuminen on edelleen vaikeaa nuorille miehille?

Tutkan toimittaja jakoi Instagram-tarinassaan kyselyn 18–29-vuotiaille miehille siitä, miten he kokevat mielenterveydestä puhumisen. 

”Kaikkien pitäisi unohtaa mies ei näytä tunteitaan -asenne niin hyvien kuin huonojenkin asioiden kohdalla”, eräs kyselyyn vastannut nuori mies kirjoittaa.

Kyselyyn vastasi nimettömänä 21 henkilöä, joista 20 koki miehiin kohdistuvan vähintään jonkin verran odotuksia pärjätä yksin ja olla näyttämättä haavoittuvuutta.

MIELI ry:n erityisasiantuntija Jukka Valkosen mukaan ilmiö liittyy osittain hegemoniseen mieskuvaan. Käsitteellä tarkoitetaan yhteiskunnallista ilmiötä, jossa arvostetaan perinteisesti miehisinä pidettyjä ominaisuuksia, kuten vahvuutta, itsenäisyyttä ja tunteiden hallintaa. Tällaiset odotukset voivat johtaa siihen, että moni mies kokee tarvitsevansa selviytyä ongelmistaan omin avuin eikä uskalla näyttää haavoittuvuuttaan.

”Haavoittuvuuteen liitetään usein ajatus siitä, että tunteiden näyttäminen on ristiriidassa miehiin liitetyn rationaalisuuden kanssa. Tämän vuoksi esimerkiksi alakuloisuutta tai muita mielenterveyden haasteita saatetaan pitää merkkinä heikkoudesta, vaikka kyse on tavallisista inhimillisistä kokemuksista”, Valkonen sanoo.

Valkosen mukaan mielenterveyden oireet voivat näkyä miehillä ja naisilla eri tavoin. Kuva: Anna Taival

Osalle miehistä avun pyytäminen on helppoa

Yleisin syy, miksi miesten on vaikea pyytää apua on se, että avun tarpeen tunnistaminen on vaikeaa. Myös miehet kokevat yleensä vaikeaksi tunnustaa esimerkiksi lähipiirilleen, että on itse avun tarpeessa. 

Valkonen kuitenkin korostaa, että osalle miehistä ongelmistaan puhuminen ja avun hakeminen on helppoa. 

”Naisilla oireilu on usein sisäänpäin kääntynyttä, mikä voi ilmetä esimerkiksi matalana mielialana tai ahdistuneisuutena. Miehillä pahoinvointi voi puolestaan näkyä enemmän ulospäin suuntautuvana käyttäytymisenä, kuten päihteiden käytön lisääntymisenä tai aggressiivisuutena”, Valkonen sanoo.

Sosiaalinen media vahvistaa erilaisia mieskuvia

Valkosen mukaan miesten mielenterveyteen suhtautumisessa on tapahtunut viime vuosina sekä myönteistä kehitystä että huolestuttavaa eriytymistä. Yhä useammille nuorille miehille on tarjolla aiempaa monipuolisempia tapoja rakentaa identiteettiään ja ilmaista tunteitaan.

Samalla osa nuorista miehistä hakee vaikutteita sosiaalisen median vaikuttajilta, jotka korostavat perinteisiä miesihanteita, kuten kovuutta, vahvuutta ja tunteiden hallintaa. Valkonen on huolissaan siitä, että tällaiset ihanteet voivat vahvistaa käsitystä siitä, ettei mielenterveysongelmista puhuminen kuulu miehisyyteen.

Miten muutosta voidaan edistää?

Tutkan kyselyyn vastanneet toivoivat, että mielenterveydestä puhuttaisiin enemmän erityisesti kouluissa.

Valkosen mukaan muutos pitäisi aloittaa jo varhaiskasvatuksessa. Hänen mielestään lapsille tulisi antaa mahdollisuus ilmaista tunteitaan ilman sukupuoleen liittyviä odotuksia.

Valkonen näkee kehityksen kuitenkin osittain myönteisenä. Hänen mukaansa mielenterveys ei ole enää yhtä vahva tabu kuin aiemmin, ja keskustelu aiheesta on muuttunut avoimemmaksi.