Tutka tutkii: Onko lisäaineista enemmän haittaa kuin hyötyä?

Juttusarjassa Tutka selvittää ajankohtaisten ilmiöiden ja väitteiden todenperäisyyttä.

Lisäaineet ovat EU:n hyväksymiä aineita, joita käytetään elintarvikkeissa niiden säilyvyyden, maun, värin tai rakenteen säätämiseksi. Osa lisäaineista on luonnollisia, mutta osa taas keinotekoisia.

Lisäaineiden terveyshaitat ja hyödyt herättävät nykyään paljon keskustelua somessa ja eri medioissa. Moni miettii, mitä ovat tuotteiden sisällysluetteloon kirjoitetut aineet ja voivatko ne olla haitallisia. Somessa ilmiöksi on myös noussut e-koodien etsiminen tuotteista ja pyrkiminen niiden välttämiseen. 

Elintarviketieteiden dosentti ja yliopistonlehtori Oskar Laaksonen Turun yliopistosta kertoo lisäaineista olevan kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa. Hänen mukaansa lisäaineet eivät välttämättä suoraan edistä terveyttä, mutta ne voivat mahdollisesti auttaa syömään terveellisemmin, kun ruuasta saadaan tietynlainen. Lisäaineilla vaikutetaan ruuan ominaisuuksiin, mutta Laaksosen mielestä muutkin vaihtoehdot lisäaineiden tilalle voisivat olla mahdollisia.

”Lisäaineita tarvitaan, jotta ruualle saadaan tietynlainen rakenne tai koostumus. Toki sitten löytyykö joku vaihtoehto, joka ei välttämättä ole se perinteinen lisäaine, niin sitä voisi tarkastella, ja kannattaakin tarkastella”, Laaksonen pohtii.

Voiko ruokavalioon kertyä huomaamatta liikaa lisäaineita?

Pitkät lisäaineluettelot pistävät kuluttajan helposti miettimään, ovatko kaikki lisäaineet aina tarpeellisia. Näin ei ole, sillä niin sanottuja “turhiakin” lisäaineita on paljon. Esimerkiksi lihavalmisteissa voidaan käyttää värilisää tuomaan miellyttävämpää ulkonäköä tuotteeseen, jotta se vastaisi paremmin kuluttajan mielikuvaa.

”Lisäaine voi säilyttää tuotteen värin, jotta se näyttää esimerkiksi oikean väriseltä. Sillä ei välttämättä ole muuta tarvetta kuin näyttää tietynlaiselta ja vastata kuluttajan mielikuvaa. Tuote voi yhä maistua samalta ja olla hyvänmakuinen ilman mahdollista värilisää”, Laaksonen toteaa.

Pitkiä luetteloita hän perustelee myös sillä, että välillä jotkut lisäaineet tarvitsevat toisen lisäaineen toimiakseen. Tämä saattaa kuluttajan silmään näyttää huolestuttavan suurelta määrältä, mutta niiden vaikutus ihmiseen ei kuitenkaan muutu.  

Montaa saattaa silti mietityttää, kuinka helposti lisäaineita voi kertyä omaan ruokavalioon huomaamatta. Laaksosen mukaan lisäaineita on kuitenkin melko epätodennäköistä saada tuotteesta liikaa.

”Monessa lisäaineessa raja tulee vastaan hyvin myöhään, ennen kuin niistä ehtii tulla haittaa. Ongelmia saattaa tulla, jos on todella yksipuolinen ruokavalio ja käyttää paljon lisäaineita, esimerkiksi keinotekoisia makeuttajia”, Laaksonen kertoo.

Lisäaineilla ei ole ehkä suoraan terveyttä edistävää vaikutusta, mutta niistä on enemmän hyöytä kuin haittaa. Ruokatuotteiden ainesosalistoja ei siis yleisesti ole syytä tutkia ahkerasti, vaan kokonaiskuvalla on enemmän väliä.

”Monipuolisella ruokavaliolla pääse jo aika pitkälle”, Laaksonen muistuttaa.