Lukeminen vähenee, mutta lukevia nuoria kiinnostaa yhä enemmän englanninkielinen kirjallisuus

Helsingin kirjamessut järjestettiin tuttuun tapaan lokakuun lopulla Messukeskuksessa.

Tamperelainen Jenna Syrjäniemi, 28, lukee kaunokirjallisuutta suomeksi, mutta hän myöntää sosiaalisen median vaikuttaneen lukutottumuksiinsa. Esimerkiksi Tiktokissa trendaava hashtag eli aihetunniste booktok on saavuttanut suuren yleisön. Booktokissa annetaan suosituksia ja esitellään kirjoja, jotka halutaan lukea. 

”Teen itse booktokia jonkin verran ja huomaan, että tulee yhteisön paine lukea jokin tietty kirja. Toisaalta se on auttanut laajentamaan kirjamakuani ja olemaan vähemmän ennakkoluuloinen”, Syrjäniemi pohtii. 

 Helsinkiläinen Jutta Karjalainen, 23, kertoo lukevansa eniten klassikoita ja nykykirjallisuutta. 

”Tykkään lukea vähän kaikkea laidasta laitaan. Jos kirja kuulostaa hyvältä ja näyttää houkuttelevalta, niin silloin monesti luen sen.”  

Englanniksi lukeminen voi olla nuorista helpompaa 

Kotimaisen kirjallisuuden väitöskirjatutkijan Ennaliina Leiwon mukaan nuoria kiehtovat erityisesti romantasia ja viihdekirjallisuus. Englannin kielellä lukeminen on yleistynyt ja jopa muodostunut trendiksi. Leiwon mukaan ilmiöön vaikuttavat monet eri tekijät. 

”Kyse voi olla siitä, että suomenkieliset käännökset ovat usein tönkköjä. Monet nuoret kokevat, että esimerkiksi tunteista ja seksistä on vaikea lukea suomeksi.” 

Ilmiö voi johtua myös siitä, ettei käännöksiä jakseta odottaa, ja tarjontaa on enemmän englanniksi. Nuorten suosima Young Adults eli YA-kirjallisuus tulee käytännössä pelkästään Yhdysvalloista ja Britanniasta. Yle uutisoi aiemmin, että englanninkielisten teosten kustantaminen on edullisempaa, jolloin yksittäisen kirjan hinta tulee myös kuluttajalle halvemmaksi.  

Kirjakauppaliiton tilastoista selviää, että 10 prosenttia 15–19-vuotiaista nuorista osti yli kymmenen vieraskielistä kirjaa viime vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista nuorista 31 prosenttia arveli tulevina vuosina ostavansa vieraskielistä kirjallisuutta.  

Tutkija on huolissaan lukutaidon eriytymisestä 

Leiwo ei ole huolissaan englannin kielen yleistymisestä. Sen sijaan hän tuo esiin lukutaidon eriytymisen, sillä valtaosa ihmisistä ei lue millään kielellä. Puolestaan ihmiset, jotka lukevat paljon, ovat alkaneet lukemaan englanniksi. 

Suurin osa nuorista ei ole kiinnostuneita lukemisesta, ja Leiwon mukaan osan kohdalla voidaan puhua jopa lukutaidottomuudesta. 

Kouluikäisten lasten ja nuorten lukutaidon lasku näkyy Opetushallituksen julkaisemissa Pisa-tuloksissa, josta myös Yle uutisoi aiemmin syksyllä. Leiwon mielestä suomen kielen huollosta ja asemasta olisi mahdollista pitää huolta.  

”Suomen kielen asemaa on mahdollista ylläpitää poliittisilla ratkaisuilla. Tällä hetkellä näin ei kuitenkaan tehdä.” 

Leiwo mainitsee, että Suomessa kirjojen arvonlisävero on yksi Euroopan korkeimmista. Tällä hetkellä kirjojen arvonlisävero on 13,5 prosenttia.  

 Leiwon mukaan lukemattomuudesta ei voi syyttää nuoria, vaan katseet täytyy kääntää muualle. 

”Jos yhteiskunta käyttäytyy niin kuin suomen kielellä ja kirjallisuudella ei olisi arvoa, miten voimme olettaa, että nuoret kiinnostuisivat lukemisesta?”