Tutka tutkii: Saako kasvissyöjä riittävästi proteiinia treenaamiseen? 

Juttusarjassa Tutka selvittää ajankohtaisten ilmiöiden ja väitteiden todenperäisyyttä.

Terveystalon artikkelin mukaan moni suomalainen tankkaa ylimääräistä proteiinia erilaisista välipaloista, juomista ja proteiinijauheista. Todellisuudessa valtaväestö Suomessa saa riittävästi proteiinia ilman niitä. Tavoitteellisesti ja säännöllisesti treenaavalle suositellaan päivittäin 1,4–2 grammaa proteiinia painokiloa kohden, mutta peruskuntoilijalle riittää maltillisempikin määrä. Ylimääräisestä proteiinista ei ole perusterveelle keholle hyötyä.

Paavo Nurmi -keskuksen ravitsemusterapeutti Jasmin Kuusisto kertoo, että voimaharjoittelija kaipaa lihasten rakentamiseksi enemmän proteiinia, kun taas kestävyysurheilijat saavat usein ravinnostaan liian vähän hiilihydraatteja.

”Suurimmalla osalla urheilijoista, joita tapaan, ongelma on hiilihydraattien saannissa eikä proteiinin. Treenissä hiilihydraatit ovat lihasten ensisijainen energianlähde”, huomauttaa Kuusisto.

Proteiinista on tullut sosiaalisessa mediassa oma trendinsä, jossa sisällöntuottajat kertovat omia tapojaan maksimoida proteiininsaantinsa hyvinvointinsa edistämiseksi. Sisällöntuottajat ovat harvoin alan asiantuntijoita, ja he mainostavat omia valintojaan kokemuksen perusteella. 

Voiko kasvikset jättää kokonaan pois?

Somessa on yleistynyt carnivore-dieetti, jossa syödään pelkästään eläinperäisiä tuotteita ja hiilihydraatteja sisältävät ruuat kuten kasvikset, viljat ja hedelmät jätetään kokonaan pois. 

Eläinperäisten proteiinien etuna on, että sekasyöjän on helppo koota aterioihinsa kaikkia välttämättömiä ravintoaineita. Eläinproteiineista on myös helpompi saada riittävästi eri aminohappoja, jotka ovat proteiinien rakennuspalikoita. 

Kuusisto kertoo kasvisten totaalisen välttelyn tuovan omia terveysriskejään. Näistä merkittävin on kolesterolitasojen huomattava kohoaminen tyydyttyneiden rasvojen runsaan saannin takia. Ihmisen suolisto toimii hyvälaatuisten mikrobien ansiosta, ja niiden ravintoa ovat viljatuotteet, kasvikset, hedelmät ja marjat. Liian vähäisen kuidun saannin on tutkittu olevan yhteydessä suolistosyövän kohonneeseen riskiin ja heikentyneeseen aivoterveyteen.

”Eiväthän nämä haitat näy kuukaudessa eivätkä välttämättä edes vuodessa”, korostaa Kuusisto.

Kasvisruokavalio kerää suosiota urheilijoiden keskuudessa

2020-luvun mediassa on julkaistu juttuja siitä, miten kuuluisat huippu-urheilijat ovat kokeilleet vegaanista ruokavaliota ja yllättyneet tuloksista positiivisesti. Onko kasvissyönnillä siis jotain hyötyjä urheilussa? 

”Kasvissyönti on yleistynyt.  – – Samoin kuin valtaväestössä, myös urheilijoilla suhtautuminen on hieman jakautunutta. Kestävyys- ja ultralajien urheilijoiden keskuudessa kasvissyönti näyttää olevan yleisempää”, kertoo Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön yliopistolehtori ja ravitsemusterapeutti Heli Virtanen.

Monet kasviproteiininlähteet kuten eri palkokasvit sisältävät proteiinin lisäksi myös hiilihydraatteja. Kuusiston ja Virtasen mukaan kasvissyöjän runsashiilihydraattinen ruokavalio voi auttaa palautumisessa ja sen myötä suorituskyvyssä. Eli myös kasvisruokavaliolla voidaan tukea treenaamista, jos huolehditaan monipuolisten proteiininlähteiden käytöstä ja riittävästä energiansaannista.