Seurakuntavaalien ennakkoäänetys alkaa marraskuun alussa. Kuva: Eina Mäkelä

Yhteiskunta

Kaksi nuorta kertoo, miksi seurakuntavaaleissa kannattaa äänestää

Eina Mäkelä

Seurakuntavaaleissa on tänä vuonna ehdolla enemmän nuoria aikuisia kuin koskaan aiemmin. Vaalit järjestetään marraskuun puolivälissä.

Nuoret aikuiset ovat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä suurin ikäryhmä. Äänestysprosentti seurakuntavaaleissa on matala ja nuorilla aikuisilla se on suhteellisesti pienin.

Seurakuntavaalit järjestetään marraskuun puolivälissä ja ennakkoäänestys alkaa marraskuun alussa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ehdokkaista noin 15 prosenttia on nuoria aikuisia. Nuorilla aikuisilla tarkoitetaan alle 30-vuotiaita.

Seurakuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein. Vaaleilla valitaan seurakuntaneuvostot sekä yhteinen kirkkovaltuusto. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki rippikoulun käyneet 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet.

”Päättäjät ovat äänestäjiensä näköisiä”

Elsa Lempinen, 23, opiskelee maantiedettä Turun yliopistossa. Hän toimii Nuorten aikuisten vaikuttajaryhmän (Nuha) puheenjohtajana Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä ja on ehdolla seurakuntavaaleissa Martin seurakunnassa.

Nuhan toiminta on matalan kynnyksen vaikuttamista kirkon päätöksentekoon. Lempisen mukaan Nuhan lisäksi tehokkain tapa vaikuttaa on äänestäminen, ehdolle asettuminen ja vaaleista puhuminen.

“Päättäjät ovat äänestäjiensä näköisiä”, muistuttaa Lempinen. Hän toteaa, että nuorten asioita ajavat parhaiten nimenomaan nuoret.

Elsa Lempinen on aina ollut kiinnostunut vaikuttamisesta. Kuva: Eina Mäkelä

Päätökset näkyvät opiskelijan arjessa

Seurakuntaneuvostot päättävät hyvin arkisista asioista kuten siitä, millaista toimintaa seurakunta tarjoaa tai mihin varoja käytetään. Erityisesti korkeakouluissa yleistyneestä oppilaitospappi-toiminnasta päätetään kirkkoneuvostossa. Oppilaitospapit tukevat ja auttavat opiskelijan arkea. Yhtymän Varikko-toiminnan kautta on mahdollista saada avustusta esimerkiksi vaatteisiin tai astioihin. 

Diakoniatyössä autetaan yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia. Tähän ryhmään kuuluu valitettavan usein opiskelijat.

Makasiini tuo nuoret yhteen

Lempinen nostaa esimerkiksi Makasiinin, joka on perustettu nuorten aikuisten tarpeesta Turkuun. Makasiinin viikkotoimintaan kuuluvat muun muassa yhteiset ilmaiset ruokailut, lautapelit, sateenkaari-illat sekä yhteinen messu maanantaisin. Makasiini järjestää vaalien alla Vohveleita ja vaikuttamista -tapahtuman lisäämään tietoisuutta vaaleista.

Makasiinin toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoisiin sekä seurakuntayhtymän tarjoamaan rahoitukseen.

Nuori aikuinen vaikuttaa kirkossa

Taru Soisalo-Varjo, 25, opiskelee kirkon nuorisotyön sosionomiksi. Hän on toiminut viimeiset kolme vuotta Nuori aikuinen vaikuttaa kirkossa (Navi) -ryhmässä. Navin tavoitteena on vahvistaa nuorten aikuisten ääntä kirkon päätöksenteossa valtakunnallisesti. 

Soisalo-Varjon mukaan nuoret ovat yhä enemmän kiinnostuneita kirkon päätöksenteosta, mutta monelle opiskelijalle seurakuntavaalit jäävät pimentoon. Syynä tähän on erityisesti se, että seurakuntien ja kirkon viestintä ei tavoita nuoria aikuisia.

Navi pyrkii aktiivisesti lisäämään nuorten aikuisten tietoisuutta. Vaalien alla Navi on tehnyt nuorille oman vaalikoneen, jonka kysymykset painottuvat nuoriin. Navin aloitteesta kirkkolakiin on lisätty kohta, jonka mukaan jokaisella seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä tulee olla oma nuorten aikuisten vaikuttajaryhmä.

Taru Soisalo-Varjo haluaa kannustaa nuoria aikuisia äänestämään Kuva: Pinja Syrjänen

Vaalit eivät ole vain kirkossa kävijöille

Suomessa on uskonnonvapaus, jonka johdosta kenenkään ei tarvitse kuulua kirkkoon.

“Jokaisella kirkkoon kuuluvalla on syy kuulua kirkkoon, jolloin on myös syy äänestää”, kiteyttää Soisalo-Varjo.

Hän mainitsee syiksi halun mennä naimisiin kirkossa tai tulla haudatuksi papin siunaamana. Soisalo-Varjon mielestä vaalit eivät ole vain aktiivisesti kirkossa kävijöille, vaan jokaiselle kirkkoon kuuluvalle.

Kuuntele juttu täältä!