Naisista koostuvat tiimit saavat vain alle prosentin startupeihin sijoitetusta pääomasta

Boost on turkulainen opiskelijoiden yrittäjyysjärjestö, jonka tavoitteena on kannustaa opiskelijoita toteuttamaan yritysideoitaan jo opintojen aikana ja kehittää yrittäjyydessä tarvittavia taitoja. Järjestössä kuitenkin huomattiin, että naiset olivat vähemmistössä erityisesti startup-yrittäjyydessä. Havainto johti vuosi sitten BoostHerin perustamiseen. 

BoostHer järjestää erilaisia maksuttomia tapahtumia, kuten aamiaisia, brunssikeskusteluja, paneeleita ja työpajoja. Tapahtumat ovat avoimia kaikille, ja niiden järjestämisessä panostetaan siihen, että osallistujat tuntevat olonsa tervetulleiksi.

Roolimallit voivat vaikuttaa siihen, kuinka moni nainen kiinnostuu startup-yrittäjyydestä. Näin sanoo toinen konseptin perustajista, 22-vuotias Heta Lääkkö.

”Näen, että löytyy paljon osaajia ja kiinnostusta, mutta ehkä siihen tarvitaan lisää näyttämistä, että kaikki on mahdollista ja sinne kannattaa lähteä”, hän kertoo.

BoostHerin toiminnassa tärkeänä osana on myös yhteisöllisyys. Lääkön mukaan osallistujat ovat löytäneet tapahtumista ystäviä, ja heidän mentorointiohjelmansa on auttanut opiskelijoita viemään yritysideoitaan eteenpäin sekä luomaan kontakteja yritysmaailmaan.

Verkostot vaikuttavat mahdollisuuksiin

Vaasan yliopistosta tänä vuonna valmistunut Nelli Tamminen tutki pro gradu -tutkielmassaan sitä, millaisia esteitä naiset kohtaavat suomalaisessa startup-ekosysteemissä. 

Tammisen mukaan naisten vähäiseen osuuteen startup-maailmassa vaikuttavat roolimallien puutteen lisäksi miesvaltaiset verkostot ja alan toimintakulttuuri.

”Jos nuoret naiset eivät näe kaltaisiaan ihmisiä perustamassa ja johtamassa kasvuyrityksiä, heidän voi olla vaikeampi kuvitella itseään vastaavaan asemaan”, Tamminen kertoo sähköpostitse.

Erot näkyvät myös rahoituksessa. Tammisen esiin nostaman, Unconventional Venturesin vuoden 2023 raporttiin perustuvan tilaston mukaan kokonaan naisista koostuvat perustajatiimit saivat 0,9 prosenttia suomalaisiin startupeihin sijoitetusta pääomasta. Kokonaan miehistä koostuvien tiimien osuus oli 91,4 prosenttia ja sekatiimien 7,7 prosenttia.

Tammisen mukaan rahoituksen saaminen on usein sidoksissa verkostoihin, sillä sijoittajia ja yrittäjiä yhdistävät myös epäviralliset kontaktit. 

”Jos keskeiset sijoittajaverkostot ovat miesvaltaisia, naiset eivät välttämättä pääse yhtä helposti mukaan näihin keskusteluihin”, hän kertoo.

Muutos vaatii yhteisiä tekoja

Lääkkö suhtautuu startup-kulttuurin kehitykseen toiveikkaasti. Hänen mukaansa BoostHerin kaltaiset yhteisöt voivat madaltaa kynnystä yrittäjyyteen ja rohkaista naisia tarttumaan omiin ideoihinsa. 

”Näen moniakin samantyylisiä konsepteja, jotka haluavat vaikuttaa samaan asiaan ja tehdä siitä paremman”, Lääkkö kertoo.

Tammisen mukaan tasa-arvoisempi startup-kulttuuri edellyttää näkyviä naisroolimalleja, avoimempia verkostoja ja tasapuolisempia rahoituskäytäntöjä. Hän painottaa, ettei muutosta voida jättää ainoastaan naisten oman aktiivisuuden varaan, vaan myös alan rakenteita ja toimintatapoja on kehitettävä.