Nuori ammattikalastaja on harvinaisuus

Kalastus on vuosisatoja ollut perinteinen elinkeino Turun saaristossa. Tällä hetkellä ammattikalastajien määrä on romahtanut. Uusia tekijöitä ei ole ilmaantunut alalle.

Paraisten vesialueilla kalastava Lari Karlsson, 28, on yksi alueensa nuorimmista ammattikalastajista. Lapsesta asti kalastusta harrastanut Karlsson on työskennellyt erilaisissa tehtävissä kalatalousalalla vuosien varrella. Kalastajana hän aloitti kuitenkin vasta keväällä 2021.

”Olen toiminut tällä alalla muun muassa kalankasvatuksessa ja tuotekehityksessä. Yksi merkittävä syy kalastajaksi ryhtymisen taustalla oli se, että kalastajien määrä on vähentynyt. Näin ainakin pystyn auttamaan alaa itse konkreettisesti.”

Karlsson kokee yrityksen perustamisen vaatineen paljon työtä. Lisäksi asiaan liittyy monta seikkaa, jotka tekevät yrittäjäksi ryhtymisen nuorille aikuisille vaikeaksi.

”Yrityksen perustaminen lupa-asioineen ja esimerkiksi omien vesialueiden hankkiminen on työlästä. Lisäksi investointeihin menee varmasti enemmän rahaa kuin moneen tietokoneen ääressä tehtävään työhön, kun pitää hankkia vene ja muuta kalustoa. Lisäksi työ on fyysisestikin raskasta. Uskon näiden olevan syitä, miksi nuoret eivät lähde tähän hommaan.”

Kalastajien keski-ikä nousee ja moni joutuu tekemään kahta työtä

Tilastojen mukaan Saaristomeren ammattikalastajien keski-ikä oli 55 vuotta vuonna 2019. Suomesta löytyy alueita, missä keski-ikä on vielä korkeampi. Luonnonvarakeskuksen tutkija Kaija Saarni on tunnistanut myös ilmiön.

”Keski-ikä on erittäin korkea. Lisäksi täytyy mainita, että monet kalastajista joutuvat toimimaan sivutoimisina yrittäjinä.”

Riskialtis ala on ajanut myös Karlssonin tekemään kahta työtä. Kalastusyrityksensä lisäksi perheenisä työskentelee kalatukussa.

”Tämä työ on sesongista kiinni. Esimerkiksi nyt on ollut hyvä syönti, mutta välillä on taas hiljaisempaa. Pakko sanoa, että kiirettä pitää kahden työn kanssa.”

Korona on lisännyt kalan myyntiä, mutta toivomisen varaa vielä olisi

Koronavirus on ajanut monia aloja ahdinkoon, mutta kalatalouden kohdalla näin ei ole ainakaan kaikkinensa käynyt. Kalatukussa työskentelyn sekä oman yrityksensä tiimoilta Karlsson kokee, että menekki on ollut jopa aiempaa parempi.

”Kaikki menee kaupaksi, mitä saa. Ravintoloiden kalatilauksiin tilanne on toki vaikuttanut, mutta kauppoihin kalaa menee kyllä hyvin kuluttajille myyntiin”

Tilastojen mukaan kaupoissa myytävästä kalasta suurin osa on silti ulkomaalaista. Toisaalta tutkija Saarnin mukaan suomalaiset haluaisivat syödä enemmänkin täällä kasvatettua kirjolohta, mutta sitä ei ole kaupoissa tarpeeksi kuluttajille. Pyydystetystä kalasta suomalaiset ostavat eniten muikkua ja silakkaa.

”Vielä olisi toivomisen varaa siinä, että suomalaiset ostaisivat kotimaassa pyydystettyä kalaa”

Ammattikalastaja nauttii vapauden tunteesta ja luonnosta

Karlsson on pienten lasten isä, joten hänen arkensa on todella kiireistä.  Toistaiseksi hän on silti nauttinut kalastajana toimimisesta, eikä hänen ole vaikea kertoa työnsä parhaista puolista.

”Luonnossa oleminen on yksi tärkeä osa työtä. Lisäksi se, että näkee heti oman työnsä jäljen suoraan, kun pyydykset on laittanut oikeaan paikkaan ja saa kalaa. Moni vanhemmista kalastajista on sanonut, että byrokratia on vienyt vapauden tästä työstä. Minun mielestä hienointa on silti vapauden tunne.”